Suuret tietovuodot saivat Euroopan parlamentin asettumaan vuotajien tueksi – uusi direktiivi suojaisi myös läheisiä
Whistleblower-direktiivi takaisi syytesuojan henkilöille, jotka paljastavat työnantajansa laittomuuksia. Laki suojaa myös irtisanomiselta ja alentamiselta.
Euroopan parlamentti hyväksyi 16. huhtikuuta 2019 murskaluvuin 591-29 niin sanotun whistleblower-lain. Se tarjoaa syytesuojan ihmisille, jotka paljastavat työnantajiensa rikoksia.
Lisäksi direktiivi suojelee paljastuksia tehnyttä työntekijää irtisanomiselta tai alentamiselta. Laki suojaa paitsi itse vuotajia, myös heitä avustaneita kollegoja tai sukulaisia.
Lain säätämistä kiihdyttivät useat viime vuosien merkittävät tietovuototapaukset, tärkeimpinä niin kutsutut Luxleaks ja Panaman paperit.
Luxleaksilla tarkoitetaan kansainvälisen International Consortium of Investigative Journalists -ryhmän vuonna 2014 tekemää raporttia. Siinä paljastettiin noin 300 ulkomaalaisen yrityksen Luxemburgissa paikallisten viranomaisten suojeluksessa harjoittama veronkierto.
Yritysten toiminta oli Luxemburgin lakien mukaan laillista vero-optimointia, mutta rikkoi useiden asiakkaiden kotimaiden verolakeja.
