Suomi vajoamassa taantumaan saksalaisyritysten vanavedessä – teollisuuden maastapako uhkaa viedä Saksasta jopa 1,7 miljoonaa työpaikkaa
Saksan menestys on perustunut halvan venäläisen energian tuontiin ja muun muassa autojen vientiin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti tilanteen.
Brittiläinen talouslehti The Economist nimesi 1990-luvun lopulla Saksan ”Euroopan sairaaksi mieheksi”. Saksojen yhdistymisen kustannukset, jäykät työmarkkinat ja viennin hyytyminen johtivat silloin syvän taantumaan, ja työttömien määrä kohosi yli neljään miljoonaan.
Liittokansleri Gerhard Schröderin punavihreä hallitus nosti 2000-luvun alussa Saksan jaloilleen rajuilla työmarkkinauudistuksilla. Työttömyys kääntyi laskuun, mutta samalla synnytettiin työpaikkoja, joiden palkalla ei pystynyt elämään. Sadattuhannet ihmiset ajautuivat köyhyysloukkuun.
Nyt Saksassa puhutaan taas talouskriisistä. Työttömiä on vain kuusi prosenttia työvoimasta, mutta teollisuus on suurissa vaikeuksissa, ja liittokansleri Olaf Scholzin hallitus vaikuttaa neuvottomalta.
Sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalipuolue FDP:n hallitusyhteistyö ei ole sujunut toivotusti. Scholz on joutunut jatkuvasti sovittelemaan ilmastopolitiikkaan keskittyvien vihreiden sekä yritysten etuja ajavan FDP:n riitoja.