Suomalaiset usein iskujen kohteena Afganistanissa: "90-prosenttisesti turvallista"

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Afganistanissa kuolleen ruotsalaisen rauhanturvaajan arkku saapui Arnan sotilaslentokentälle Tukholmassa 19. lokakuuta. Kuva Fredrik Sandberg / AP / Lehtikuva.

”Pohjoinen alue on pääosin turvallinen, 90-prosenttisesti. Ongelmat ovat länsipuolisilla alueilla, niillä, joiden oloja pyritään vakiinnuttamaan.”

Maavoimien esikunnan eversti Jari Kallion tiivistys suomalaisten rauhanturvaajien turvallisuustilanteesta Naton ISAF-operaatiossa Afganistanissa osunee vuoden 2010 tilastojen valossa kohdalleen.

Eli vastaus kysymykseen, onko suomalaissotilailla Afganistanissa vaaralliset olot, riippuu siitä pitääkö talebanien ja muiden kapinallisten hallitsemaa kymmenen prosentin aluetta voittamattomana ongelmana vai ei.

”Iskut ovat lisääntyneet ja tilanne on kiristynyt”, Kallio sanoo. Hän ei kuitenkaan halua sanoa ”huolestuttavasti”.

”Tehtäviä ei ole tarve muuttaa”, Kallio napauttaa turvallisuustilanteesta johtopäätöksensä, saman minkä puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen on ehtinyt esittää.

Kaikkiaan kapinallisten hyökkäilyjen Pohjois-Afganistanissa arvioidaan lisääntyneen viimeisen vuoden aikana kolmanneksella.

Tämän vuoden aikana suomalais-ruotsalaiset osastot ovat joutuneet iskujen kohteeksi viisitoista kertaa.

Useimmiten tulitus on kohdistunut yhtä aikaa sekä suomalaisiin että ruotsalaisiin. He partioivat samoissa osastoissa.

Viimeksi syyskuussa iskun kohteena oli yksin suomalaisrauhanturvaajia. Itsemurhapommittaja räjäytti autonsa suomalaissotilaiden auton takana.

Ensimmäisen kerran suomalaisiin iskettiin Afganistanissa tammikuussa 2009. Sen jälkeen suomalaisia kohti on isketty tai tulitettu tiettävästi 32 kertaa.

Suomalais-ruotsalaisen rauhanturvajoukon vastuualue on Mazar-i-Sarifissa Pohjois-Afganistanissa. Suomalaisvahvuus on tällä hetkellä 182. Se nousee 195 sotilaaseen ensi vuoden alkupuolella.

Ruotsalaisrauhanturvaajia on paikalla 500. Heitä kohtaan on ruotsalaislehtien mukaan isketty tänä vuonna kaikkiaan kolmisenkymmentä kertaa.

Maavoimien mukaan iskujen määrän ero suomalaisia ja ruotsalaisia kohtaan selittyy pääosin joukkojen vahvuuserolla.

Katso kuvakertomus: Suomalaisjoukkojen matkassa Afganistanissa

”Tunnelma Natossa toiveikkaampi”

Suomen Nato-suurlähettiläs Aapo Pölhö yllättää kertomalla, että tunnelmat ISAF-operaation suhteen ovat Naton päämajassa ”toiveikkaammat kuin vuosi sitten”.

Syyksi Pölhö sanoo edistymisen Afganistanin omien turvallisuusjoukkojen, sotilaiden ja poliisien, kouluttamisessa.

”Onnistuminen turvallisuusjoukkojen koulutuksessa ja vastuun siirtämisessä niille on avainasia”, Pölhö sanoo. Hän tiivistää Naton pääviestiksi ISAF-operaatioon osallistuville maille ”lisää kouluttajia, kouluttajia, kouluttajia”.

Tavoitteena on, että ISAF-maat olisivat kouluttaneet vuoden 2011 lokakuuhun mennessä 171 000 afgaanisotilasta ja 134 000 poliisia. ISAF-joukkojen määrän tuntuvan vähentämisen on määrä alkaa vuonna 2014.

Presidentti Tarja Halonen Nato-kokoukseen

Nato pui seuraavan kerran päämiestasolla Afganistanin tilannetta marraskuun puolivälissä Lissabonissa järjestettävässä huippukokouksessa.

Huippukokouksen yhteydessä järjestetään erillinen Afganistan-kokous, johon ottavat osaa päämiehet ISAF-operaation 47 jäsenmaasta. Pölhön mukaan Suomea edustaa kokouksessa tasavallan presidentti Tarja Halonen, kuten viimeksikin kun vastaava kokous järjestettiin Bukarestissa keväällä 2008.

Naton huippukokouksen pääasia on järjestön uuden strategian hyväksyminen.

Huippukokouksesta odotetaan suurtapahtumaa, koska myös Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on ilmoittanut saapuvansa paikalle. Hän osallistuu huippukokouksen yhteydessä järjestettävään Nato-Venäjä-neuvoston kokoukseen.

Medvedev ei voi osallistua Afganistan-kokoukseen, koska Venäjää ei olla vielä hyväksytty ISAF-operaation osallistujamaaksi, vaikka se on jo antanut maa- ja ilmakuljetusreittejään Nato-joukkojen huoltokäyttöön.

Uutisia ISAF-rintamalta 2010

• 18.10.2010: Kaksi ruotsalaissotilasta haavoittuu Samanganin maakunnassa vakavasti.

• 16.10.2010: Ruotsalainen rauhanturvaaja kuolee ja kaksi loukkaantuu tienvarsipommin räjähdyksessä. Suomalaisia ei mukana.

• 15.10.2010: Ruotsalaiset ja suomalaiset tulituksen kohteeksi tukikohdassaan Sar-e-Pulin kaupungissa. Ei uhreja.

• 8.10.2010: Suomalais-ruotsalainen osasto ja kapinalliset ampumavälikohtauksessa.

• 29.9.2010: Suomalais-ruotsalainen osasto tulituksen kohteeksi Mazar-i-Sharifin kaupungista noin 40 kilometriä länteen. Ei henkilövahinkoja.

• 24.9.2010: Suomalaisrauhanturvaajia mukana ajoneuvosaattueessa, joka joutuu itsemurhapommittajan kohteeksi. Rauhanturvaajia ei loukkaannu, kaksi paikallista siviiliä saa vammoja.

• 16.9.2010: Ruotsalais-suomalainen partio ajaa tienvarsipommiin Balkhin maakunnassa Sholagarahin laaksossa. Ei uhreja.

• 8.9.2010: Ruotsalais-suomalaista osastoa kohti avataan tuli Sar-e-Pulin maakunnassa heidän olleessaan tukemassa kapinallisten aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Sayadin kaupungin poliisiasemaa. Ei uhreja.

• 6.9.2010: Ruotsalais-suomalainen partio sinkohyökkäyksen kohteeksi Samanganin maakunnassa. Ei uhreja.

• 25.08.2010: Suomalaiset rauhanturvaajat tulituksen kohteeksi taas Samanganin maakunnassa Afganistanissa. Ei uhreja.

• 25.8.2010: Afganistanissa vahingonlaukauksesta 24.8. sääreen loukkaantunut suomalainen rauhanturvaaja lennätetään jatkohoitoon kotimaahan.

• 15.6.2010: Suomalais-ruotsalaiset kriisinhallintajoukot kahdesti tulituksen kohteeksi. Ei uhreja.

• 9.6.2010: Suomalais-ruotsalainen partio tulituksen kohteeksi Mazar-e-Sharifin kaupungin länsipuolella tänään. Ei uhreja.

• 15.3.2010: Suomalaisten ja ruotsalaisten rauhanturvaajien partio hyökkäyksen kohteeksi Sar-e-Polin kaupungin lähistöllä. Ei uhreja.




• 7.2.2010: Kaksi ruotsalaista rauhanturvaajaa sekä paikallistulkki menehtyvät tulitaistelussa ruotsalais-suomalaisella vastuualueella Pohjois-Afganistanissa.