Suomalais-ugrilaisia aktivisteja uhkaavat Venäjällä vieraan vallan agenttiepäilyt
Lahdessa järjestetyn maailmankongressin osanottajia oli ohjeistettu käyttäytymään "patrioottisesti".
Suomalais-ugrilaisuus koetaan Suomessa menneen maailman aatteeksi, mutta Venäjällä aktivisteja pidetään niin vaarallisina, että heitä voidaan syyttää jopa suomalais-ugrilaisesta imperialismista.
Lahdessa järjestettiin 15.-17.6. seitsemäs suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi. Venäjältä saapuneista osanottajista enemmistö oli sonnustautunut tapahtuman avajaisissa upeisiin kansallisasuihin. Sää lähenteli hellettä, mutta joukko uhmasi lämpöä villa- ja turkispuvuissa. Niissä kulminoituu koko suomalais-ugrilaisuuden ydinkysymys Venäjällä: saako liike olla voima kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa vai pelkästään vaalia vaaratonta kansanperinnettä?
Virallinen Venäjä haluaa rajata toiminnan ”puhtaaksi” kulttuuriksi. Mutta miksi suurvallan asemalla ylpeilevä Venäjä pelkää pieniä suomalais-ugrilaisia vähemmistöjä ja painostaa niiden edustajia?
”Kaikkia itsenäisiä toimijoita vainotaan”, vastaa yksi aktivisti. Toinen jatkaa, että totalitarismissa valtio haluaa kontrolloida kaikkea. Kolmas muotoilee saman viittaamalla tsaariin, joka niin ikään pyrki valvomaan kaikkea.
Neljäs sanoo, että tanssia saa, mutta ei yhdessä. Lahdessa Venäjän suomalais-ugrilaiset pääsivät ”tanssimaan” keskenään ja tällä hetkellä Kremlin opissa vihamieliseksi leimatuissa länsimaissa asuvien sukukansojen, virolaisten, unkarilaisten ja suomalaisten kanssa.
Eräs aktivisti muistuttaa, että vallassa olevat näkevät tilanteen ainakin toistaiseksi pelkästään potentiaalisesti vaarallisena toimintana. Kuitenkin neuvostoaikojen käytäntöjen renessanssin paluun seurauksena halutaan jälleen tarkkailla, kuka mihinkin menee ja mitä sanoo.
Esimerkiksi Komista Lahteen lähteneitä neuvottiin olemaan ”patriootteja”. Udmurtiassa taas yritettiin supistaa kokousedustajien määrä 20:stä viiteen. Perusteluna käytettiin talouskriisin lisäksi sanktioita. Esimerkiksi sitä, miten Suomi oli estänyt Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokoukseen halunneiden Venäjän duuman jäsenten maahantulon.
Kyse oli Krimin miehityksen jälkeen EU:n pakotelistalle joutuneista Venäjän avainpäättäjistä. Heidän matkojensa epääminen yritettiin kostaa estämällä tavallisten kansalaisten pääsy tutustumaan läntisen maailman käytäntöihin. Keskituloisen Venäjän kansalaisen omaehtoisen matkailun esteenä on sen kalleus.
Tosin läntisissä tavoissa ei ole mitään opittavaa. Asian teki selväksi kokouksen avajaisissa puhunut maan varakulttuuriministeri Aleksandr Zhuravski, jonka mukaan vain Venäjä on onnistunut integroimaan vähemmistöt niin, ettei niiden ole tarvinnut assimiloitua eli sulautua.
Komilainen sosiologi Aleksei Konjuhov selvitti kansalaisyhteiskunnan ja vallan suhteita pohtineessa seminaarissa, miten monet samaistavat Venäjällä yhteiskunnan ja valtion. Hänestä tähän ajattelumalliin liittyvä psykologia selittää, miksi alistutaan valtaa pitävien painostukseen.
Konjuhov katsoo, että tällä hetkellä suomalais-ugrilainen liike kanavoi tyytymättömyyttä taloudellisiin oloihin. Hän esitteli tilastoja, joiden mukaan esimerkiksi Komissa köyhien osuus väestöstä lähenee 40 prosenttia ja Karjalassakin heitä on melkein kolmannes.
Toisaalta osa suomalais-ugrilaisista kansoista elää vaurauden lähteillä, vaikka ei välttämättä niistä hyödy. Kestävän kehityksen teeman ympärillä selviteltiin alkuperäiskansojen ja liiketoiminnan suhdetta. Yksi esimerkki löytyy Suomenlahden rannalta, Suikulan niemimaalta, Pietarin ja Viron välistä.
”Ehkä Venäjällä vielä jotenkin ymmärretään, että pohjoisessa voi olla alkuperäiskansoja kuten saamelaiset tai vepsäläiset. Mutta että sellaisia olisivat inkerikot, on mahdotonta”, kuvaili tilannetta Dmitri Harakka-Zaitsev.
Inkerikot ovat seuranneet vierestä Ust-Lugan sataman ja sitä ympäröivän teollisuusalueen kasvua. Vuoteen 2035 ulottuvassa suunnitelmassa oikeastaan koko niemimaa on siirtynyt teollisuuden haltuun.
Asukkaita on taivuteltu hyväksymään kehitys vetoamalla globalisaatioon ja työpaikkoihin. Suostuttelua on tehostettu leimaamalla hankkeita vastustava, inkerikkojen oikeuksia ajava Soikula äärijärjestöksi.
Kaikkein eniten osanottajia keräsivät kieleen ja kulttuuriperintöön liittyneet istunnot. Niissä kiiteltiin vaikkapa sitä, miten Petroskoin yliopistossa opiskelijat voivat tehdä lopputyönsä äidinkielellään toisin kuin muissa suomalais-ugrilaisten alueiden yliopistoissa.
Toisaalta juuri Petroskoissa Nuori Karjala –järjestö joutui lopettamaan toimintansa saatuaan niskaansa ulkomaisen agentin leiman. Sen takana on tulkinnanvarainen laki, jolla Venäjä ahdistelee kansalaisjärjestöjä. Niiden synneiksi voidaan laskea poliittinen toiminta ja ulkomainen rahoitus olipa kyse miten pienistä summista tai vähäisistä teoista tahansa.
Agentti yhdistyy ihmisten mielissä automaattisesti vakoilijoihin. Nuori Karjala ehti edistää 20 vuotta suomen, karjalan ja vepsän kielten käyttöä. Nyt se on aloittanut toimintansa uudelleen.
Leimoilla pelotellaan myös yksittäisiä aktivisteja, joita on syytetty suomalais-ugrilaisesta imperialismista. Painostus tai uhkailu ei näytä kuitenkaan hirvittävän nuoria. He perustelevat rohkeuttaan vaikkapa sillä, miten omaa kansaa koskeva epäoikeudenmukaisuus on kestänyt liian pitkään. Toiset taas uskovat, että rankaisuna tulevat vastatoimet esimerkiksi työpaikalla eivät kestä loputtomiin.
Nuorten kiinnostusta etniseen taustaan selitti professori Aleksei Zagrebin Udmurtian esimerkillä. Tasavallassa on noin 1,5 miljoonaa asukasta ja puolet joukosta asuu pääkaupungissa Izevskissä. Kaupungistuneet nuoret hakevat tutkijan mukaan identiteettiä juuristaan, koska eivät voi olla globaaleja elleivät tunne taustaansa.
Jotkut puolestaan varoittavat, että varsinainen uhka vähemmistöille ei ole niinkään yksittäisten aktivistien painostus vaan Venäjän aluehallinnon uudistus. Se romuttaisi nykyisen osittain kansallisuuksiin nojaavan mallin. Kansallisilla tasavalloilla ja autonomisilla alueilla luotiin Neuvostoliitossa mielikuvaa vähemmistöjen oikeuksista. Niiden valta oli näennäistä, koska päätöksenteko oli kommunistisen puolueen käsissä.
Venäjän parlamentin ylähuoneen, liittoneuvoston puheenjohtaja Valentina Matvijenko on puhunut aluehallinnon reformin tarpeesta. Kansallisten tasavaltojen lopettamista on vaatinut jo vuosia sitten Kremlin ohjauksessa toimiva kansallismielinen Vladimir Zhirinovski.
Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi syntyi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisessä euforiassa. Nyt Venäjällä on menossa aivan toisenlainen euforia, jonka ytimessä on russkij mir, ”venäläinen maailma”. Jotkut aprikoivatkin, osallistuuko Venäjä seuraavaan maailmankongressiin Virossa.
Lahdessa puhunut Venäjän varakulttuuriministeri Zhuravski teki kiintoisan heiton Suomen suuntaan ilmoittamalla, että ruotsalaistaustaiset suomalaiset suomalais-ugrilaisuuden tutkijat ovat todellisuudessa venäläisiä. Tällä viittiin ilmeisesti M. A. Castreniin (1813-53), joka oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten ja tutkimuksen uranuurtaja.
M A Castrenin nimeä kantava seura perustettiin 1990 ja se on ollut keskeinen toimija sukukansojen yhteistyössä.
Muitakin suomalaisia ikoneja uhkaa muuttuminen venäläisiksi.
Venäjän presidentinhallinnon johtaja Sergei Ivanov paljasti torstaina 16.6. yhdessä maan kulttuuriministeri Vladimir Medinskin kanssa Pietarissa marsalkka Mannerheimin muistolaatan. Laatan teksti kertoo kenraalimajurin palvelleen vuodet 1887-1918 Venäjän armeijassa ja ilmoittaa hänen isännimekseen venäläiseen tapaan Karlovitshin. Laatta on Zaharevskin kadulla talossa numero 22, jossa aina vuoteen 1948 oli henkivartiokaartin kotikirkko. Mannerheim palveli juuri tässä kaartissa. Nykyisin paikalla toimii armeijalle insinöörejä kouluttava oppilaitos.
Tapahtuma herätti jo etukäteen raivoisan hanketta vastustaneen keskustelun, mutta sillä ei ollut vaikutusta, koska laatan takana on Venäjän sotahistoriallinen seura. Se perustettiin presidentti Vladimir Putinin asetuksella 2012. Seuran tehtäväksi on määritelty isänmaallinen kasvatus ja sotapalveluksen arvon nostaminen. Kiistelty kansallismielinen kulttuuriministeri Medinski on seuran puheenjohtaja.
Sunnuntaiaamuna taulu oli jo tahrittu punamaalilla.