SPR:n pääsihteeri: Katastrofi herkistää suomalaiset auttamaan

Haiti
Teksti
Jarmo Raivio

Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpulainen kertoo, että Haitin katastrofi on saanut ihmiset liikkeelle – sekä lahjoittajina että kerääjinä.

Kristiina Kumpula
Punainen Risti suunnittelee jo nyt, miten Haitia autetaan kriisivaiheen jälkeenkin, sanoo pääsihteeri Kristiina Kumpula. Kuva Hannu Lindroos

Miten Suomen Punaisen Ristin Haiti-keräys on edennyt, pääsihteeri Kristiina Kumpula?

”Oikein hyvin, ihmiset ovat halukkaita sekä osallistumaan kerääjinä että lahjoittamaan rahaa.”

Mikä vaikuttaa siihen, kuinka valmiita suomalaiset ovat auttamaan katastrofitilanteissa?

”Kolme tekijää: katastrofin suuruus, sen läheisyys ja julkisuus.”

Kuinka suuri osa lahjoituksista halutaan nyt kohdistaa nimenomaan Haitille?

”Tällä hetkellä suurin osa.”

Kumpi on järkevämpää, antaa yleisesti katastrofirahastoon vai korvamerkitä lahjoitus Haitille?

”Auttamistyön näkökulmasta olisi tärkeää, että on korvamerkitsemätöntä katastrofivalmiusrahaa. Haiti on tänään, ja huomenna voi olla jo jotakin muuta.”

Kuinka kauan ihmisten auttamisinto jatkuu tällaisen suuren katastrofin jälkeen?

”Pari-kolme viikkoa.”

Aiheuttiko esimerkiksi tsunami pysyviä muutoksia halukkuudessa lahjoittaa rahaa?

”Se on muuttunut, että auttamishaluiset lähtevät nopeammin liikkeelle. Nyt myös seurataan katastrofeja enemmän kuin aikaisemmin.”

Köyhyys tappaa arvioiden mukaan maailmassa 50 000 ihmistä päivässä. Miten tavallinen ihminen auttaa enemmän, tukemalla valtavaa Haiti-operaatiota vai lahjoittamalla eurot muuhun kohteeseen?

”Näitä on vaikea asettaa vastakkain. Pitkäjänteinen kehitysyhteistyö vähentää uhrien määrää katastrofitilanteessa.”

”Nyt tilannetta pahentaa entisestään se, että Haiti oli jo valmiiksi köyhä maa, jossa oli väkivaltaa ja turvattomuutta. Jos köyhyyttä olisi ollut vähemmän, talot olisivat olleet paremmin rakennettuja ja katastrofivalmius parempi eikä tilanne olisi niin paha.”

Olisiko järkevää antaa osa rahasta Haitille ja osa muualle?

”Kyllä, se on järkevä ajatus.”

Mitkä ovat tällä hetkellä avun kannalta unohdettuja alueita maapallolla?

”Afrikka, esimerkiksi Kongo ja Uganda. AIDS kokonaisuutena on iso kysymys. Sitten Tšetsenian sota.”

SPR on Facebookissa, moni järjestö tarjoaa Haitilta twitterviestejä, nettivideoita tai vähintäänkin blogipäivityksiä. Vaikuttavatko uudet kanavat ihmisten auttamisintoon?

”Kyllä. Ne madaltavat kynnystä tulla mukaan ja tehdä lahjoitus. Lahjoittaminen on helpompaa kuin ennen.”

Punaisella Ristillä oli vielä syksyllä käyttämättä parikymmentä prosenttia vuoden 2004 tsunamin jälkeen kerätyistä rahoista, menevätkö kaikki lahjoitukset lopulta nimenomaan tsunamin uhreille?

”Kyllä.”

Ainakin puolenkymmentä suomalaisjärjestöä kerää rahaa Haitille. Jos on päättänyt antaa esimerkiksi 30 euroa, onko viisampaa antaa kaikki yhdelle järjestölle vai jakaa se useammalle?

”Olennaista on katsoa, että lahjoittaa järjestölle, jolla on avun antamisen rakenteet kunnossa ja johon voi luottaa. Kaikkien Suomessa Haitille keräävien järjestöjen apu on luotettavaa ja turvallista.”

Mistä lahjoittamista pohtiva löytää tietoa siitä, kuinka paljon järjestölle annetusta rahasta menee kuluihin?

”Se tieto on nykyään näkyvästi esillä kaikkien järjestöjen nettisivuilla.”

Maailmalla huijarit kalastelevat auttamishaluisten rahoja, onko huijaustapauksia ilmennyt Suomessa?

”Tällä kertaa ei ole. Olemme seuranneet asiaa, koska Punaisen Ristin merkkiä on käytetty huijauksissa. Aikaisemman kokemuksen perusteella vaikuttaa siltä, että Suomessa on niin vähän näitä järjestöjä, että lahjoittajat ovat aika sanotaanko merkkitietoisia. Jos huijausta epäillään, otetaan meihin hyvin nopeasti yhteyttä.”