Sota kuluttaa johtajansa – kauanko Zelenskyi jaksaa?
Isoa-Britanniaa toisessa maailmansodassa johtanut Winston Churchill tarvitsi kaikki retoriset taitonsa saadakseen Yhdysvallat antamaan riittävästi aseapua ja estääkseen Britannian rauhanneuvottelut natsi-Saksan kanssa. Volodymyr Zelenskyin urakka on vielä suurempi.
Vihaa, turhautumista, yksinäisyyden tunteita ja huumorin sekä optimismin katoamista.
Yhdysvaltalaisen Time-lehden toimittaja matkasi syksyllä Kiovaan ja haastatteli presidentti Volodymyr Zelenskyitä ja tämän lähipiiriä presidentin mielialoista. Ilmeni, että pian kaksi vuotta jatkunut sotatila on muuttanut presidentin tunteita, käytöstä – ehkäpä häntä ihmisenäkin.
Zelenskyin avustajien mukaan muun muassa presidentin taipumus piristää esikuntansa kokouksia pienellä leikinlaskulla on kadonnut.
”Nyt hän vain kävelee sisään, kuuntelee uusimmat tilannetiedot, antaa toimintaohjeet ja kävelee pois”, Zelenskyin pitkäaikainen alainen kertoi.
Zelenskyin karisma ja usko oikeuden toteutumiseen ovat muodostaneet ukrainalaisten puolustustaistelun selkärangan.
Kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä 24. helmikuuta 2022, presidentti pysyi tiimeineen ja perheineen Kiovassa. Samalla syntyi sotajohtajan karisma. 44-vuotiaasta siloposkisesta, kauluspaitaa ja pukua käyttäneestä presidentistä tuli armeijanvihreisiin pukeutuva sänkipartainen vapaustaistelija.
Toteamukset kuten ”Me olemme kaikki täällä” ja ”Tarvitsen ammuksia, en kyytiä” levisivät nopeasti maailmalle.
Monien mieleen tuli Isoa-Britanniaa toisessa maailmansodassa johtanut Winston Churchill. Zelenskyin nähtiin ilmentävän samaa retorista taituruutta, rohkeutta ja päättäväisyyttä.
Kun Churchill nousi pääministeriksi toukokuussa 1940, Saksa oli juuri aloittanut hyökkäyksen kohti Ranskaa. Ison-Britannian joukot manner-Euroopassa joutuivat vetäytymään kohti Dunkerquen evakuointisatamaa, ja Ranska näytti sortuvan natsiarmeijan edessä. Sen jälkeen Hitlerin odotettiin kääntävän huomionsa kanaalin toiselle puolelle.
”Me emme koskaan antaudu!” ja ”Minulla ei ole tarjottavana muuta kuin verta, vaivaa, kyyneleitä ja hikeä”, saarnasi Churchill ja teki itsestään vastarinnan symbolin.
Kun Luftwaffe aloitti Lontoon massapommitukset, hän päätti pysyä kaupungissa.
Tampereen yliopiston Ison-Britannian ja Yhdysvaltain historian dosentin Markku Ruotsilan mielestä Churchillissa ja Zelenskyissä erityisintä on heidän kykynsä sanoittaa maansa selviytymistaistelun olemus ja merkitys.
”Toki Churchill oli myös strategi ja taustaltaan ammattisotilas, enkä osaa sanoa millainen strateginen ajattelija Zelenskyi on. Kokeneena julkisena esiintyjänä Zelenskyi hallitsee kuitenkin nykyisen mediaympäristön mestarillisesti.”
Taistelutahdon ylläpitämisen lisäksi Ukraina on tarvinnut Zelenskyin karismaa ulkomaisen tuen saamiseksi.
