Wizz Airin kummalliset koronaohjeet

Pohjois-Makedoniasta Turkuun lentävä unkarilaisyhtiö vakuuttaa ottavansa viruksen vakavasti. Yhtiön esimiesten sisäisestä viestinnästä saa toisenlaisen kuvan.

halpalentoyhtiöt
Teksti
Matti Rämö
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Wizz Air -lentoyhtiö nousi Suomessa otsikoihin, kun sen Skopjesta Turkuun 8. elokuuta lentäneen lennon matkustajilta löytyi 26 koronatartuntaa.

Unkarilainen halpalentoyhtiö lentää Pohjois-Makedonian pääkaupungista Turkuun tiistaisin ja lauantaisin. Elokuun 11. päivänä Skopjesta saapuneilta löydettiin viisi ja 15. päivänä kaksitoista sekä 18. päivänä seitsemäntoista tartuntaa.

Turun kaupunki ja Wizz Air ovat sopineet, että 19. elokuuta alkaen kaikille lennoille pääsi osoittamalla 72 tunnin sisällä tehdyn negatiivisen koronatestin. Testiä edellytetään kaikilta yli 5-vuotiailta matkustajilta. Pohjois-Makedonian koronatilanne on huonontunut kesän aikana, ja maa on Suomessa riskialttiiden matkustusmaiden listalla.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) on ehdottanut Skopjen lentojen väliaikaista keskeyttämistä ja toivonut lentojen loppuvan 29. elokuuta mennessä.  Päätös reitin sulkemisesta kuuluu kuitenkin liikenne- ja viestintävirasto Traficomille.

Sen ylijohtaja Jarkko Saarimäki on puolestaan pyytänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arviota reitin sulkemisen välttämättömyydestä.

Sitä odotellessa koronalingon maineen saaneet lennot jatkuvat.

Wizz Air ei spekuloi reitin tulevaisuudella.

”Mahdollisista uutisista kerrotaan aikanaan”, tiedotuspäällikkö Pauline Gosk vastaa sähköpostilla Suomen Kuvalehdelle.

Hän vakuuttaa yhtiön ottavan koronan ehkäisemisen äärimmäisen vakavasti.

”Wizz Air velvoittaa kaikkia lentohenkilökuntansa jäseniä ilmoittautumaan kykenemättömiksi [unfit] lentämään aina, kun he eivät ole saaneet riittävästi lepoa ennakoimattomista ja heistä riippumattomista syistä. Sairaaksi tulee ilmoittautua, jos on minkä hyvänsä sairauden, esimerkiksi vilustumisen, kurkkukivun, ruuansulatushäiriöiden, vatsakramppien tai päänsäryn kaltaisia oireita”, Gosk kertoo.

 

Suomen Kuvalehden haltuunsa saamien viestien mukaan Wizz Airin sisäinen ja ulkoinen koronatiedotus poikkeavat toisistaan.

Wizz Airin Romanian Cluj Napoca -lentokentän toiminnoista vastaavan päällikön viestit työntekijöille ovat herättäneet hämmennystä henkilöstön keskuudessa.

Päällikkö kirjoitti lentohenkilökunnalleen 4. elokuuta ajankohtaisista uutisista:

”Tämän päivän aikana kolme miehistöä vedettiin pois seuraavien päivien työtehtävistä lennoilla havaittujen covid-tapausten takia… Toimimme tällä hetkellä hyvin pienellä henkilöstömäärällä”, hän kirjoitti lentohenkilökunnan viestiryhmään.

”Haluaisin kiinnittää huomionne seuraaviin asioihin ja korostaa niihin liittyvää vastuutanne…”

Päällikkö antoi viestissään työntekijöille erikoisen kuuloisen ohjeen:

”Älkää ilmoittautuko kykenemättömiksi lentämään [unfit], jos teillä on sairauden [sickness] oireita. Jos te ilmoittaudutte kykenemättömiksi lentämään OCC:lle [toiminnanjohtokeskukselle], teidän täytyy kertoa minulle englanninkielisellä sähköpostilla syistä, jotka johtivat lentokyvyttömyyteen. Jos syyt ovat hyväksyttäviä UTF:n [työkyvyttömyyttä kuvaava status, unfit to fly] saamiseksi. Jos selityksien katsotaan oikeuttavan UTF:ään, koodi säilyy. Jos ei, niin koodi muutetaan ja on teidän omalla vastuullanne toimittaa asiaankuuluvat ja uuden koodin mukaiset dokumentit.”

Lentoalan ammattislangia vilisevä ohje kuulostaa kehotukselta piilotella sairastumisen oireita. Viestistä saa käsityksen, että päällikkö arvioisi itse sairauden vaikutuksen työkykyyn ennen kuin siitä saa virallisesti ilmoittaa yhtiössä.

Tarkkoja turvallisuusmääräyksiä vaalivalla ilmailualalla työvuoron peruuttamiseen voi olla erilaisia syitä. Myös uupumus voidaan katsoa syyksi jäädä pois lennolta, mutta se saatetaan kirjata eri tavalla kuin sairastuminen esimerkiksi flunssaan.

Päällikön epäselvä ohje ja velvoite pyytää pomon lupa sairausloman pitämiseen voivat joka tapauksessa nostaa kynnystä ilmoittaa minkäänlaisista oireista.

Kehottaako aluepäällikkö henkilökuntaansa peittelemään sairastumisen oireita? Antaako Wizz Air samanlaisia ohjeita koko henkilökunnalleen? Vai onko kyse jostain kirjausteknisestä asiasta?

SK tiedusteli asiaa päälliköltä itseltään, Wizz Airin Romanian toiminnoista vastaava johtajalta Calciu Alexandrulta ja matkustamotoiminnasta vastaava ylijohtajalta Teodora Burcalta. Kukaan heistä ei vastannut sähköpostilla esitettyyn kysymykseen.

Tiedottaja Paulina Gosk vakuuttaa SK:lle lähettämässään sähköpostissa koronatoimien tiukkuutta yhtiössä.

”Sekä kykenemättömyys [unfit] että sairastuminen [illness] voivat johtaa töistä pois jäämiseen… Wizz Air ohjeistaa henkilökuntaansa raportoimaan oireensa oikealla tavalla… Matkustamohenkilökunta, joka on ollut kontaktissa sairastuneiden matkustajien kanssa, poistetaan töistä”, Gosk kirjoittaa.

Ote Wizz Airin romanialaisen päällikön viestistä henkilökunnalle.

WIZZ AIRIN sisäisen viestinnän mukaan yhtiön sisällä on erilaisia käsityksiä tarvittavan koronakurin tiukkuudesta. Se käy ilmi SK:n haltuunsa saamasta viestistä, jonka yhtiön matkustamotoiminnasta Unkarissa vastaava johtaja Tamás Kovács lähetti 14. elokuuta lentohenkilökunnalle:

”Parhaillaan käytössä olevat [covid-19] rajoitukset aiheuttavat huomattavan taakan miehistöjen pysyvyydelle ja vaikuttavat lentoaikatauluihin. Lisäksi kokemus osoittaa, että käytössä olevat säännöt saattavat olla liian tiukat ankarat [restrictive].”

Kovács kertoo, miten koronaan sairastuneiden kanssa tekemissä olleet matkustamohenkilökunnan jäsenet määritellään.

”Jotta välttäisimme vaihtamasta koko asianomaisten lentojen matkustamohenkilökuntaa, päätimme poistaa (ja testata) vain ne henkilökunnan jäsenet, jotka ovat työskennelleet siinä osassa matkustamoa, missä covid-tartunnan saaneita matkustajia on istunut.”

Lentohenkilökuntaa edustavan ammattiliitto FPU:n Romanian-toimiston johtaja Mircea Constantin hämmästelee käytäntöä.

”Se jättää huomioimatta monia seikkoja, kuten sen, että matkustamon ilma kiertää ja että matkustajat liikkuvat koneessa lennon aikana,” Constantin kirjoittaa sähköpostissa Suomen Kuvalehdelle.

Tiedottaja Goskin SK:lle antaman vastauksen mukaan Wizz Airin koneiden ilmanvaihtojärjestelmä estää virusten ja bakteerien leviämisen ”99,97 prosentin todennäköisyydellä”.

Ote johtaja Tamás Kovácsin henkilökunnalle lähettämästä viestistä.

KORONA ON AJANUT ilmailualan syvään kriisiin. Lentomäärien merkittävä väheneminen uhkaa kaataa suuriakin lentoyhtiöitä.

Pudotuspelissä voi kuitenkin olla myös voittajia. Vuonna 2003 perustettu ja itäiseen Eurooppaan keskittynyt halpalentoyhtiö Wizz Air uskoo olevansa sellainen.

”Vaikka ilmailualan kriisi vaikuttaisi meihin, muut lentoyhtiöt ovat vielä huonommassa asemassa”, Wizz Airin toimitusjohtaja József Váradi ennakoi 18. maaliskuuta julkaistussa haastattelussa.

Toimitusjohtajan mukaan yhtiöllä oli koronakriisin alkaessa 1,5 miljardin euron käteisvaranto. Váradi ennakoi sen riittävän pyörittämään yhtiötä kolmen vuoden ajan ”vaikka se ei lentäisi lentoakaan”.

”Monella kilpailijalla kassassa riittää rahaa vain 1–2 kuukaudeksi.”

Wizz Airin henkilökuntaa suuri kassavaranto ei kuitenkaan suojannut. Huhtikuussa 2020 yhtiö kertoi irtisanovansa 1 000 työntekijäänsä, eli 19 prosenttia henkilökunnastaan. Jäljelle jääneen lentohenkilökunnan ja johtajiston palkkoja laskettiin 14–22 prosenttia.

Romanialaisen ammattiliitto FPU:n tietojen mukaan toimitusjohtaja Váradi on kertonut yhdeksi lähtijöiden valitsemisen perusteeksi sen, että työntekijä ”ei sovi yhtiön toimintakulttuuriin”.

FPU:n mukaan irtisanomisiin vaikuttivat esimerkiksi sairauksien tai uupumuksen aiheuttamat poissaolot ja haluttomuus olla tarvittaessa käytettävissä myös vapaapäivien aikana.

Ammattiliitto on vaatinut Euroopan unionin lentoturvallisuusvirastoa EASA:aa selvittämään, syrjittiinkö työntekijöitä irtisanomisprosessissa. Liitto haluaa viraston selvittävän myös, vaarantaako Wizz Air lentoturvallisuutta painostamalla henkilökuntaa töihin sairaana tai uupuneena poisjäämisen seurauksien pelossa.

”Jäsenistömme haluaa viranomaisen tutkivan, onko irtisanomisten ja turvallisuusmääräysten välillä yhteys, josta sairaana tai väsyneenä tai vapaapäivinä työskentelystä kieltäytyneet ovat joutuneet kärsimään”, liiton Romanian-toimiston johtaja Constantin kirjoittaa.

Hän on työskennellyt itsekin Wizz Airilla pitkiä jaksoja vuoden 2008 jälkeen lentohenkilökunnan jäsenenä ja ohjaajana. Lopullisesti Constantinin työt yhtiössä päättyivät irtisanomiseen huhtikuussa 2020.

 

IRTISANOMISISTA HUOLIMATTA Wizz Air on korona-aikanakin tehnyt huomattavia investointeja markkinaosuutensa kasvattamiseksi. Yhtiö on perustanut uudet tukikohdat Bacauhun, Dortmundiin ja Pietariin sekä kasvattanut Belgradin tukikohtansa kokoa.

Elokuun 18. päivänä yhtiö tiedotti avaavansa uuden tukikohdan myös Lontoon Gatwickin kentälle ja avaavansa sieltä lokakuussa uudet reitit Kreikkaan, Italiaan, Espanjaan ja Maltalle.

Wizz Air on hankkinut myös uudet Airbus A320 ja A321 -koneet ja ilmoittanut hankkivansa vielä kymmenen konetta maaliskuuhun 2021 mennessä.

Vaikka Wizz Air jäi keväällä tulostavoitteistaan, toimitusjohtaja József Váradi oli saamassa yli 537 000 euron bonuksen. Heinäkuussa enemmistö yhtiön osakkeenomistajista äänesti kuitenkin bonusta vastaan.

Lähes välittömästi tuhannen työntekijän irtisanomisen jälkeen Wizz Air käynnisti suuren rekrytointikampanjan. Yhtiö hakee uusia työntekijöitä monenlaisiin tehtäviin – aiempaa pienemmällä palkalla.

Irtisanottuja on luvattu suosia haussa, mutta toisaalta on korostettu, että he ovat samalla viivalla muiden kanssa.

”On selvää, että Wizz Air haluaa hyödyntää kriisioloja”, FPU:n Constantin kirjoittaa.

”Ei ole mitään järkeä ensin irtisanoa tuhatta ihmistä, joista moni on hyvin kokenut tehnyt työnsä moitteettomasti, ja sitten aloittaa aggressiivinen laajentuminen heti perään.”

 

Juttua korjattu 24.8. kello 12.22: Vaihdettu Jarkko Saarimäen titteli pääjohtajasta ylijohtajaksi. 

Juttua korjattu 25.8. kello 13.03: UTF-lyhenteen käännös muutettu ”unfit for duties” -muodosta muotoon ”unfit to fly”.