SK Kreikassa: Eroaako maa eurosta vaalien myötä? "Haluamme rosvot pois vallasta"

Alexis Tsipras vilkuttaa kannattajilleen Omonian aukiolla Ateenassa torstaina 14. kesäkuuta. Kuva Petros Karadjias / AP / Lehtikuva.

Hiki virtaa. Ilma seisoo Ateenan Omonian aukiolla helteisen päivän jäljiltä. Kello on 21.10 kun Kreikan vasemmiston uusi sankari Alexis Tsipras astuu lavalle ja aloittaa viimeisen puheensa ennen sunnuntaisia parlamenttivaaleja.

”Arpa on heitetty! Sunnuntaina kaikki muuttuu!” Tsipras huutaa tuhansille aukiolle kerääntyneille kannattajilleen.

”Me heitämme ulos vanhat korruptoituneet puolueet. Niillä ei ole meille enää mitään annettavaa.”

Tsipras arvostelee voimakkaasti Saksaa ja liittokansleria Angela Merkeliä. Hänellä on viesti myös rahoitusmarkkinoille, jotka odottavat hermostuneena Kreikan vaalitulosta. Kreikka joutuu todennäköisesti palaamaan vanhaan valuuttaansa drakmaan, jos Tsipras nousee pääministeriksi ja luopuu lupaustensa mukaisesti Kreikan talouden tiukasta säästöohjelmasta.

”Älkää lyökö vetoa sen puolesta, että Kreikka eroaa euroalueesta. Tulette häviämään.”

Tsiprasin vaatimuslista on kova jopa radikaalille vasemmistopoliitiikolle. Kreikan jättimäisten velkojen lyhennysohjelma on keskeytettävä ja rahat on ohjattava maan sosiaalisten ongelmien korjaamiseen.

Velkaantuneet pankit on kansallistettava, ja valtionyritysten yksityistäminen on keskeytettävä. Koko europolitiikka on uusittava. Muuten Kreikka, Portugali, Espanja, Italia ja Iranti romahtavat ja euroalue hajoaa.
37-vuotias Tsipras on tuore kasvo Kreikan politiikassa ja hänen populistinen sanomansa uppoaa hyvin äänestäjiin.

”Haluamme rosvot pois vallasta”, Syrizaa kannattava taksikuski Jorgos sanoo. ”Emme halua erota eurosta, mutta nykyinen politiikka tuhoaa koko Euroopan.”

Tsiprasin johtama radikaali vasemmistopuolue Syriza sai toukokuun vaaleissa kaikkien yllätykseksi 17 prosenttia äänistä. Se kolminkertaisti kannatuksensa ja nousi 52 kansanedustajalla maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi konservatiivisen Uuden demokratian jälkeen.

Kreikka ajautui tuolloin poliittiseen pattitilanteeseen. Mikään puolue ei pystynyt muodostamaan hallitusta ja vaalit joudutaan sen vuoksi nyt uusimaan.

Syrizan nousu kertoo kreikkalaisten pettymyksestä perinteisiin valtapuolueisiin, konservatiiviseen Uuteen demokratiaan ja sosiaalidemokraattiseen Pasokiin.

Taksikuski Jorgos on vakuuttunut, että Syriza voittaa vaalit ylivoimaisesti. ”Kansan mitta on tullut täyteen. EU vaatii meiltä säästöjä, mutta kuinka me voimme säästä, kun meillä ei ole enää töitä eikä tuloja.”

Tunnelma on täysin toisenlainen muutaman kilometrin päässä trendikkään Gazin kaupunginosan Kerameikos-aukiolla, jossa euromyönteiset liberaalipuolueet pitävät omaa vaalikokoustaan. Paikalla on kuitenkin vain tuhatkunta kannattajaa, mikä ennakoi heikkoa tulosta vaaleissa.

”Me edustamme eurooppalaista Kreikkaa ja haluamme pelastaa euron. Valitettavasti me olemme pieni vähemmistö, suuri enemmistö ajattelee afrikkalaisittain”, viisikymppinen yrittäjä Stephanos Psimenos sanoo.

Hän pelkää, että vaalit päättyvät Syrizan voittoon.

”Se olisi absoluuttinen katastrofi, muu Eurooppa ei sietäisi meitä enää pitkään. Ihmettelen jo nyt Euroopan johtajien kärsivällisyyttä.”

Parlamenttivaaleihin on asettanut ehdokkaita kaikkiaan 22 puoluetta, jotka edustavat poliittisia suuntauksia kommunisteista uusnatseihin. Vaalikamppailu on käynyt poikkeuksellisen kuumana. Television aamuohjelmassa ajauduttiin viime viikolla tappeluun, kun äärioikeistolaista Kultainen sarastus -puoluetta edustava kansanedustaja Ilias Kasidiaris menetti malttinsa ja hyökkäsi nyrkein kahden vasemmistolaisen naiskansanedustajan kimppuun.

Pohjois-Kreikassa Kultaisen sarastuksen kansanedustajaehdokas ja hänen seitsemän tukijaansa joutuivat viime viikolla oikeuteen sen jälkeen kun he olivat hyökänneet poliittisten vastustajiensa kimppuun kahvilassa.

Muuttuvia mielipidemittauksia

Kriisi on jakanut Kreikan kahtia. Mielipidemittausten mukaan Syriza kamppailee voitosta tasaväkisesti euromyönteisen Uuden demokratian kanssa. Kyselyjen tulokset vaihtelevat kuitenkin suuresti, mikä heikentää niiden luotettavuutta.

Syrizalle ennustettiin parhaimmillaan yli 30 prosentin ja Uudelle demokratialle noin 25 prosentin kannatusta. Viimeiset kyselyt sai lain mukaan julkistaa kaksi viikkoa sitten ja ne ennakoivat Uuden demokratian niukkaa voittoa.

Vasemmiston perinteisen valtapuolueen Pasokin kannatus on romahtanut 13-15 prosenttiin, kun puolue sai vielä vuoden 2009 vaaleissa 44 prosenttia äänistä.

Muut puolueet tulevat kaukana perässä. Demokraattiselle vasemmistolle, kommunisteille, nationalisteille ja uusnatsien Kultaiselle sarastukselle on luvassa alle kymmenen prosenttia äänistä. Liberaalit uhkaavat jäädä kolmen prosentin äänikynnyksen alapuolelle.

Tsiprasin kanssa pääministerin paikasta kamppaileva Uuden demokratian puheenjohtaja Antonis Samaras on tehnyt kaikkensa välttääksen toukokuisen vaalituloksen uusiutumisen. Uusi demokratia sai tuolloin eniten ääniä, mutta 70 prosenttia äänestäjistä antoi tukensa puolueille, jotka eivät hyväksy Kreikan tukipaketille asetettuja ehtoja. Tilanne on ristiriitainen, sillä jopa 80 prosenttia kreikkalaisista haluaa säilyttää euron maan valuuttana.

Samaras on varoitellut, että Kreikka ajautuu lopullisesti konkurssiin, jos Syriza nousee valtaan ja luopuu EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa sovitusta säästöohjelmasta. Valtio ei pysty maksamaan palkkoja, eläkkeitä eikä laskuja heinäkuun 10. päivän jälkeen, jos EU:n ja IMF:n tuki lopetetaan. Silloin Kreikan olisi pakko erota euroalueesta.

Samarasin mukaan Kreikan demokratia ei kestäisi paluuta drakmaan, sillä valuutta devalvoituisi vähintään 50 prosenttia suhteessa euroon. Hinnat nousisivat pilviin ja valtion ulkomainen velka kaksinkertaistuisi.
”Kreikka joutuu eristyksiin vuosikausiksi, jos se hylkää tukipaketin. Sen jälkeen meillä ei ole ruokaa, lääkkeitä eikä polttoainetta”, Samaras sanoi puolueensa vaalitilaisuudessa.

Jos Uusi demokratia voittaa, se yrittää todennäköisesti muodostaa hallituksen Pasokin kanssa. Ne hyväksyivät maaliskuussa EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston 130 miljardin euron tukipaketin ehdoksi asetetun talouden säästökuurin. Molemmat puolueet ovat sen jälkeen vaatineet helpotuksia ohjelman joihinkin osiin, jotta Kreikan talous ei kuristuisi hengiltä. Myös EU:sta on annettu ymmärtää, että joitakin helpotuksia saatetaan hyväksyä yhteiskunnallisen rauhan säilyttämiseksi.

Kansalaismielipiteitä luotaavan Kapa-Research -tutkimuslaitoksen johtaja Alexis Routzounis arvelee, että Samarasin viesti on mennyt perille. Hän uskoo, että Kreikkaan saadaan Uuden demokratian johtama koalitiohallitus.

”Toukokuun vaaleissa äänestäjät protestoivat perinteisiä valtapuolueita vastaan, mutta nyt he äänestävät strategisesti”, hän sanoo. ”Talousongelmat pahenevat jatkuvasti. Kansalaiset haluavat hallituksen, joka pitää meidät eurossa.”

Myös liittokansleri Merkel ja muut EU-johtajat ovat yrittäneet saada kreikkalaiset ymmärtämään, että vaalit ovat käytännössä kansanäänestys eurosta. Syrizan tiedotuspäällikkö Yiannis Bournous näkee asian toisin.

”Me emme äänestä eurosta. Me äänestämme siitä, jatkaako Kreikka EU:n ja IMF:n sanelemaa vyönkiristysohjelmaa vai aloittaako se uuden ohjelman päästäkseen kriisistä.”

Hänen mukaansa Syriza aikoo muodostaa kommunistien ja Demokraattisen vasemmistopuolueen kanssa puhtaan vasemmistohallituksen, jos se voittaa vaalit. Se olisi kauhistus EU:n johtajille ja markkinoille.

Myös Bournous korostaa, ettei Syriza halua erota euroalueesta. Hänen mukaansa puolue haluaa vain lieventää säästökuuria, koska nykyinen politiikka tuhoaa maan talouden ja lopulta koko Euroopan.

”Jos Kreikka joutuu eroamaan eurosta, finanssimarkkinoiden paine kohdistuu entistä kovempana Espanjaan, Italiaan, Portugaliin ja Irlantiin. Se johtaisi ennen pitkää euroalueen tuhoon.”

Hänen mukaansa euro voidaan pelastaa, jos Kreikalle rakennetaan uusi ohjelma, joka edistää talouskasvua ja investointeja ja luo uusia työpaikkoja. Mutta hän ei kerro, kuka kaiken maksaa.

Riippumattoman ateenalaisen taloustutkimuslaitoksen IOBE:n johtaja Aggelos Tsakanikas pitää Syrizan talousohjelmaa täysin epärealistisena.

”Ohjelma ei perustu todellisiin laskelmiin, siinä ei ole ylipäätään numeroita”, hän sanoo.

Tsakanikas toivoo, että uusintavaalit päättyvät eurorintaman selkeään voittoon. Hänen mielestään EU:n ja IMF:n pitäisi tukea tulevaa hallitusta lupaamalla säästöohjelmaan helpotuksia, koska sen toteuttaminen vaaditussa aikataulussa on mahdotonta.

”Ohjelmaa tulisi korjata sen verran, että se antaisi kansalaisille edes jonkinlaista toivoa paremmasta.”