Vainoajat kannoilla

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Juuri kun Saudi-Arabia oli toivonut toimittaja Jamal Khashoggin paloittelumurhan kohun alkavan vihdoinkin laantua, maa on lietsonut arvostelun itse uudelleen liekkiin. Sytyttäjänä on vieläpä maan oman ihmisoikeuskomission johtaja Awwad bin Saleh al-Awwad.

YK:n ihmisoikeustoimiston laittomien teloitusten erikoisraportoijana toiminut Agnès Callamard on kertonut, että al-Awwad uhkasi tammikuussa Callamardia tappamisella.

Callamard laati kesäkuussa 2019 julkaistun raportin, jonka mukaan uskottavat todisteet osoittavat Saudi-Arabian ylimmän johdon olleen Khashoggin murhan takana. Kruununprinssi Mohammad bin Salman, 35, ja hänen käskyvallassaan olleet korkea-arvoiset saudiviranomaiset suunnittelivat teon ja määräsivät sen toteutettavaksi.

Kruununprinssi hallitsee käytännössä Saudi-Arabiaa isänsä kuningas Salmanin, 85, nimissä.

Callamardiin kohdistuneen uhkauksen kerrotaan tapahtuneen tammikuussa YK:n ihmisoikeustoimistossa Genevessä. Al-Awwad oli kertonut keskustelleensa henkilöiden kanssa, jotka ovat valmiita ”hoitelemaan Callamardin”, ellei YK saisi häntä lopettamaan syytöksiään Saudi-Arabiaa vastaan.

Kokoukseen osallistui vierailevia saudiviranomaisia sekä Sveitsissä toimivia saudidiplomaatteja. Callamard ei itse ollut läsnä, mutta hänen työtoverinsa tulkitsivat al-Awwadin puheenvuoron suoraksi tappouhkaukseksi ja tekivät tämän selväksi saudivaltuuskunnalle.

Muut paikalla olleet saudit yrittivät vakuutella YK:n edustajille, ettei puheita pidä ottaa vakavasti. Heidän poistuttuaan al-Awwad kuitenkin toisti uhkauksensa YK:n työntekijöille.

Callamard paljasti välikohtauksen jäähyväishaastattelussaan brittilehti The Guardianille. Hän aloitti maaliskuun 2021 lopussa ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin pääsihteerinä. YK:n ihmisoikeustoimiston tiedottaja Rupert Colville on vahvistanut Callamardin kuvauksen tapahtumista. Toimisto ilmoitti uhkauksesta sekä Callamardille että YK:n johdolle ja turvallisuusviranomaisille.

Callamardin raportti määritteli Jamal Khashoggin kuoleman ilman oikeudenkäyntiä tapahtuneeksi teloitukseksi ja kansainväliseksi rikokseksi, josta Saudi-Arabia on vastuussa.

Saudien oman murhatutkinnan Callamard tyrmäsi oikeuden irvikuvaksi.

Saudihovia terävästi arvostellut Khashoggi murhattiin lokakuussa 2018 Istanbulissa Saudi-Arabian konsulaatissa, jonne hänet oli houkuteltu. Turkkiin lentänyt saudien Tiikeriryhmä-erikoisjoukko tappoi ja paloitteli Khashoggin sekä hävitti hänen ruumiinsa.

Tiikeriryhmän, Firqat al-Nimrin, tehtävänä on siepata ja surmata saudihovin arvostelijoita. Ryhmässä oli mukana useita kruununprinssin luottomiehiä.

Khashoggin murhan aikaan al-Awwad oli kulttuuri- ja tiedotusministeri. Virassaan hän osallistui saudien yrityksiin ensin kiistää ja peitellä murhaa ja sitten pestä hovi puhtaiksi syytöksistä.

Callamardin uhkailuväitteet al-Awwad torjui julkaisemalla sarjan tviittejä, joissa hän kiisti tapahtuneen ”jyrkimmällä mahdollisella tavalla”. Lisäksi al-Awwad kehui Saudi-Arabian edistävän ihmisoikeuksia nopeammin kuin mikään muu maa.

Ihmisoikeuskomission puheenjohtajan kerrotaan puhuneen YK-raportoijan ”hoitelemisesta”.

Tutkimuslaitos Freedom House vertailee ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksien tilannetta eri maissa. Sen uusimmalla listalla Saudi-Arabia on 210 valtion ja itsehallintoalueen joukossa sijalla 204.

Riippumattomana esiintyvä Saudi-Arabian ihmisoikeuskomissio on käytännössä täysin saudihovin talutusnarussa, toteaa ihmisoikeusjärjestö European Saudi Organisation for Human Rights. Sen mukaan komission päätehtävänä on hämärtää kuvaa Saudi-Arabian ihmisoikeusloukkauksista ja suunnata huomio muualle.

Ihmisoikeuskomissio puolusteli Saudi-Arabian vuonna 2016 toteuttamia joukkoteloituksia. Vuonna 2018 komissio kiisti tekemiensä haastattelujen perusteella useiden tasa-arvoa ajavien naisaktivistien väitteet, joiden mukaan heitä kidutettiin vankilassa. Pian tämän jälkeen The Wall Street Journal -lehti kertoi, että ainakin kahdeksaa komission haastattelemasta 18 naisvangista oli kidutettu sähköiskuilla, hakkaamalla ja vesikiduttamalla.

Lehden mukaan kidutuksiin osallistui Khashoggin murhahankettakin ohjaillut kruununprinssin pääneuvonantaja Saud al-Qahtani. Saudien murhatutkimus vapautti al-Qahtanin kaikista syytteistä, mutta hänet siirrettiin sivuun tehtävästään.

 

Kruununprinssi Mohammad bin Salman on järjestelmällisesti raivannut tieltään kuningashuoneen jäseniä, muita vallankäyttäjiä ja arvostelijoita, jotka saattaisivat uhata hänen vallanperimystään.

Khashoggin sotkuisen murhankin piti olla vain yksi monista samankaltaisista operaatioista, joita Tiikeriryhmä on hoitanut. Saudihovi ilmeisesti laski, että murha painuisi kohusta huolimatta pian unohduksiin. Niin on käynyt muillekin ihmisoikeusrikoksille, joita maa on toteuttanut.

Murha on kuitenkin kiusannut Saudi-Arabiaa paljon ankarammin ja kauemmin kuin sen toteuttajat koskaan kuvittelivat. Se on varjostanut jopa kruununprinssin kunnianhimoista Visio 2030 -nimistä yhteiskunnan uudistusohjelmaa. Ulkomaisten sijoittajien halu osallistua sen miljardihankkeisiin on laskenut mainehaittojen kasvaessa.

Saudi-Arabia näyttää silti uskovan, että se voi taas jatkaa toisinajattelijoiden ahdistelua entiseen tapaan. Syynä on Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin takinkääntö.

Vaalikampanjansa aikana Biden tuomitsi jyrkästi Khashoggin murhan ja lupasi asettaa kruununprinssin ja saudihallinnon vastuuseen osuudestaan.

Helmikuussa 2021 Biden julkisti keskustiedustelupalvelu CIA:n murhaa selvittäneen raportin, jonka hänen saudihovia suojellut edeltäjänsä Donald Trump oli salannut. Jo loppuvuodesta 2018 valmistuneessa raportissa arvioitiin, että kruununprinssi hyväksyi operaation Khashoggin vangitsemiseksi ja tappamiseksi. Raportin julkaisun jälkeen Yhdysvallat asetti pakotteita 76:lle Khashoggin murhaan osallistuneelle saudille, mutta ei kruununprinssille.

Yhdysvallat ei ole koskaan toiminut liittolaisvaltionsa päämiestä vastaan, Biden perusteli ABC-televisioyhtiön haastattelussa 17. maaliskuuta.

Ratkaisu oli reaalipolitiikkaa. Biden teki selväksi, ettei hänkään aio vaarantaa Yhdysvaltain suhteita tärkeimmän arabiliittolaisensa kanssa. Saudikuninkaalliset ovat pitkäikäistä väkeä, ja on mahdollista että Mohammad bin Salmanista tulee Saudi-Arabian kuningas jopa seuraavan puolen vuosisadan ajaksi.

 

Kruununprinssi sai Bidenin tasapainoilusta tärkeän viestin: haukkuva koira ei edelleenkään pure. Saudi-Arabian näkökulmasta myös EU on hampaaton, eikä saudien ripittäminen kiinnosta Kiinaa tai Venäjää, koska ne eivät halua kiusallisia vertailuja omiin käytäntöihinsä. Muilla ei olekaan väliä.

”Ratkaisu tekee kruununprinssistä pysyvästi immuunin kaikille rangaistuksille ja siten myös paljon vaarallisemman. Hän luultavasti laskee selviävänsä jatkossa kuivin jaloin mistä tahansa murhasta, kunhan sitä ei pystytä suoraan kytkemään häneen”, sanoo Kanadassa maanpaossa elävä toisinajattelija Khalid al-Jabri.

Hänen isänsä Saad al-Jabri oli edellisen kruununprinssin, syrjäytetyn Mohammad bin Nayefin tärkein työtoveri, joka hoiti saudiyhteyksiä CIA:n kanssa.

Niin ikään Kanadaan paennut Saad al-Jabri on ensimmäinen saudien sisäpiirin jäsen, joka on päättänyt paljastaa tulenarat tietonsa hovista.

Al-Jabri nosti elokuussa 2020 Yhdysvalloissa Mohammad bin Salmania vastaan rikossyytteen, jossa hän kuvaa yksityiskohtaisesti, miten Tiikeriryhmä perustettiin kruununprinssin murharyhmäksi.

Saad al-Jabria on houkuteltu samaan tapaan kuin Khashoggiakin palaamaan Saudi-Arabiaan tai vierailemaan saudilähetystössä. Häntä on myös yritetty harhauttaa matkustamaan maihin, jotka olisivat valmiita luovuttamaan hänet Saudi-Arabiaan. Perheenjäseniä on pidätetty.

Vain muutama päivä Khashoggin murhan jälkeen Tiikeriryhmä lähetettiin Kanadaan joko kaappaamaan tai tappamaan al-Jabri, syytteessä kuvataan. Toronton lentokentän rajaviranomaiset löysivät ryhmältä kaksi laukullista kirurgisia leikkausvälineitä ja nukutusaineita. Maahantulo estettiin.

Saudien urkkijat soluttautuivat Twitterin henkilökuntaan ja tunkeutuivat yksityistileille.

Saudioikeus tuomitsi 5. huhtikuuta avustusjärjestö Punaisen Puolikuun työntekijän Abdulrahman al-Sadhanin 20 vuoden vankeuteen. Hän oli arvostellut Twitterissä nimimerkin suojissa saudihallinnon ihmisoikeusloukkauksia.

Sadhan sai tuomionsa vain muutamia viikkoja sen jälkeen, kun presidentti Biden oli arvostellut Saudi-Arabiaa sen heikosta ihmisoikeustilanteesta. Tapaus osoittaa, että kruununprinssi ei piittaa moitteista, arvioi Kanadassa asuva tunnettu Twitter-aktivisti Omar Abdulaziz.

Saudiviranomaiset pääsivät al-Sadhanin jäljille solutettuaan kaksi urkkijaansa Yhdysvalloissa Twitterin henkilökuntaan.

Miehet tunkeutuivat laittomasti yksityistileille ja keräsivät niiltä tuhansien saudihallintoa arvostelevien käyttäjien tunnistamis- ja paikantamistietoja. Tapahtumat käyvät ilmi Yhdysvaltain oikeusministeriön tunkeilijoita vastaan nostamasta syytteestä.

Tietomurtoa tutkinut Yhdysvaltain keskusrikospoliisi FBI varoitti Abdulazizia, että tämä oli saudiurkinnan kohde. Hänellä on Twitterissä puoli miljoonaa seuraajaa.

”FBI näytti minulle listan urkinnan kohteiksi joutuneista tileistä. Niiden perusteella päättelen, että moni henkilö on vangittu”, Abdulaziz kertoo The Guardianin haastattelussa.

Hänen mukaansa saudihovin tavaramerkiksi noussut vastustajiensa pakottaminen kotimaahan kiihtyy taas.

Kanadasta turvapaikkaa hakenut toisinajattelija Ahmed Alharby katosi helmikuussa salaperäisesti vierailtuaan Saudi-Arabian suurlähetystössä Ottawassa. Hän on sen jälkeen alkanut ladata Saudi-Arabiasta käsin someen runsaasti saudihallintoa ylistäviä päivityksiä, jotka ovat jyrkässä ristiriidassa hänen aiemman kritiikkinsä kanssa.