Saksa saa uuden hallituksen ensi viikolla

Sosiaalidemokraatit hyväksyivät hallitussopimuksen jäsenäänestyksessä.

Merkel
Teksti
Teppo Tiilikainen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Saksan sosiaalidemokraatit hyväksyivät jäsenäänestyksessään uuden hallitussopimuksen ylivoimaisella ääntenenemistöllä.

Lauantaina iltapäivällä julkistetun äänestystuloksen mukaan kristillisdemokraattisen CDU:n, sen bajerilaisen sisarpuolueen CSU:n ja SPD:n suurta koalitiota kannatti noin 76 prosenttia jäsenäänestykseen osallistuneista lähes 370 000 sosiaalidemokraatista. SPD:ssä on kaikkiaan 474 820 jäsentä.

”Vakuutamme vastaan äänestäneet 24 prosenttia seuraavien neljän vuoden aikana siitä, että sopimusta puolustaneet 76 prosenttia olivat oikeassa”, puheenjohtaja Sigmar Gabriel sanoi Berlinissä tuloksen selvittyä.

SPD:n päätös tietä sitä, että hallitussopimus allekirjoitetaan virallisesti maanantaina, ja että Angela Merkel valitaan tiistaina kolmannen kerran liittokansleriksi.

Hallitusneuvottelut olivat vaikeat, ja ne kestivät lähes kolme kuukautta. Merkelin johtamat kristillisdemokraatit voittivat vaalit murskaavalla 41,5 prosentin enemmistöllä. Sosiaalidemokraatit saivat 25,7 prosentin kannatuksen, mutta he olivat hallitusneuvotteluissa vahvoilla, koska Merkel ei pystynyt muodostamaan enemistöhalitusta ilman heidän tukeaan.

Hallituksen nimilista julkistetaan virallisesti sunnuntaina, mutta salkkujako alkaa olla selvä. Lehtitietojen mukaan kristillisdemokraatit saavat kahdeksan ministerinsalkkua ja sosiaalidemokraatit kuusi. Wolfgang Schäuble jatkaa valtiovarainministerinä ja Merkelin toinen luottomies Thomas de Maizière puolustusministerinä.

CDU:n nouseva tähti Ursula von der Leyen saa todennäköisesti hoidettavakseen eläke- ja terveysasiat. Häntä on veikkailtu Merkelin mahdolliseksi seuraajaksi puolueen johdossa.

Ulkoministeriksi on nousemassa SPD:n liittopäiväryhmän johtaja Frank-Walter Steinmeier, joka hoiti samaa tehtävää Merkelin ensimmäisessä hallituksessa 2005-2009. SPD:n puoluesihteeristä Andrea Nahlesista tulee ilmeisesti uusi sosiaali- ja työministeri.

SPD:n puheenjohtajalle Sigmar Gabrielille rakennellaan huippuministeriötä, jossa yhdistyvät talous- ja energia-asiat. Hän on myös uuden hallituksen varakansleri.

 

SPD onnistui ujuttamaan 185-sivuiseen hallitusohjelmaan monta puolueelle tärkeää uudistusta. Se sai läpi muun muassa 8,50 euron minimipalkan, joka oli puolueen pääteema syyskuun liittopäivävaaleissa.

Päätös on herättänyt runsaasti kritiikkiä Saksan talouselämässä. SPD:lle minimipalkka oli kuitenkin kynnyskysymys, sillä laajalle levinnyt köyhyys johtuu suurelta osin liittokansleri Gerhard Schröderin punavihreän hallituksen vuonna 2003 tekemästä Agenda 2010 uudistuspaketista.

Agenda 2010 uudistuksilla lisättiin työmarkkinoiden joustavuutta ja kohennettiin teollisuuden kilpailukykyä, mutta Saksaan syntyi samalla matalapalkkaköyhälistö, joka ei tule toimeen palkallaan. Monilla palvelualoilla joudutaan työskentelemään 5-6 euron tuntipalkalla.

Myös eläkeitä leikattiin rajusti. Agenda 2010 on rokotanut voimakaasti sosiaalidemokraatien kannatusta

SPD sai hallitusohjelmaan myös pörssiyhtiöiden naiskiintiöt, joiden mukaan hallintoneuvostojen jäsenistä pitää olla vähintään 30 prosenttia naisia vuodesta 2016 lähtien. Demareiden vaatimuksesta hallitusohjelma takaa kaksoiskansalaisuuden Saksassa syntyneille turkkilaisille ja muille ulkomaalaisille.

Voimakkaasti kritisoitua 67 vuoden yleistä eläkeikärajaa höllennetään päästämällä 45 vuotta työelämässä jaksaneet jo 63-vuotiaina eläkkeelle. Uudistus hyödyttää pääasiassa miehiä, sillä naisilla on yleensä vähemmän työvuosia äitiyslomien vuoksi.

Kristillisdemokraattien kädenjälki näkyy parhaiten siinä, että veroja ei koroteta, vaikka velkaantumista jarrutetaan.

Baijerin kristillisdemokraattien vaatimuksesta Saksassa autolla liikkuvat ulkomaalaiset joutuvat maksamaan tulevaisuudessa tietulleja. Uusi laki tulee kuitenkin voimaan vain siinä tapauksessa, että se ei riko EU:n sääntöjä eikä aiheuta uusia kustannuksia saksalaisille autoilijoille.

Yleisesti ottaen Merkelin kolmoshallitus jatkaa totutulla keskustalaisella linjalla. Menoja lisätään hallitusti, eikä vuonna 2015 ole tarkoitus ottaa enää lainkaan uutta velkaa.

Ydinvoimaloiden alasajoa jatketaan suunnitelmien mukaisesti, mutta uusiutuvan energian rakentamista hidastetaan kustannusten hillitsemiseksi.