Kumarrus yhdelle, pyllistys toiselle
Ruotsidemokraatit hermostuivat pääministeri Kristerssonin sovittelevasta Turkki-linjasta.
Suhtautuminen islamiin voi aiheuttaa kasvavia ongelmia Ruotsin hallituksen ja sen tukipuolueen ruotsidemokraattien yhteistyöhön. Oikeistohallituksen ja ruotsidemokraattien välit ovat olleet koetuksella sen jälkeen, kun ruotsalaistanskalainen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan poltti Koraanin Turkin suurlähetystön edustalla Tukholmassa. Turkki keskeytti Ruotsin ja Suomen Nato-neuvottelut tapauksen takia.
Pääministeri Ulf Kristersson tviittasi englanniksi pahoittelunsa muslimeille. Ruotsidemokraateissa tästä hermostuttiin. Puheenjohtaja Jimmie Åkesson lupasi ottaa asian esille pääministerin kanssa, sillä hän piti tämän toimintaa myöntymisenä Turkin edessä ja ruotsalaisten arvojen uhraamisena.
Kiista on poikkeuksellinen, vaikka ulkopoliittiset kysymykset, kuten Nato-jäsenyys, onkin rajattu vähemmistöhallituksen ja ruotsidemokraattien yhteistyösopimuksen ulkopuolelle, sanoo yhteiskuntatieteiden dosentti Niklas Bolin Mittuniversitetet-yliopistosta Keski-Ruotsista.
”Ei ole tavallista, että samassa poliittisessa joukkueessa olevat kritisoivat toisiaan tällä tavoin.”
Bolinin mukaan ruotsidemokraateilla on tarve näyttää olevansa yhteistyöstä huolimatta hallituksen ulkopuolella, ikään kuin kansalaisten tasalla. Hallituksen kritisoiminen sananvapauden nimissä on myös tapa vastata puolueen itsensä saamaan kritiikkiin siitä, ettei se olisi demokratian asialla.
”Tämä on yksi keino näyttää, että ruotsidemokraatit todellakin seisoo perustavanlaatuisten demokraattisten arvojen ja sääntöjen takana.”
Juuri Natoon liittyvien asioiden kritisoiminen on puolueelle helppoa, sillä se ei ole ollut kovaäänisin Nato-jäsenyyden puolestapuhuja, Bolin sanoo.
Vielä viime kevääseen asti puolue vastusti Nato-jäsenyyttä. Kun Suomi alkoi kääntyä liittymisen kannalle, muuttui myös ruotsidemokraattien kanta.
Vuodenvaihteen jälkeen äänenpainot puolueessa ovat jälleen koventuneet Turkin vaatimusten vuoksi. Jonkinlainen raja Turkin edessä taipumiselle on puoluejohtaja Åkessonin mukaan saavutettu pääministerin tviitin myötä.
Kysymyksiä on kuitenkin Ruotsissa herättänyt myös Koraanin polttamisen yhteydet ruotsidemokraatteihin. Paludanin mielenosoitusmaksun maksanut toimittaja Chang Frick on tuttu kasvo ruotsidemokraattien ylläpitämän mediakanava Riksin videoilla. Hän on tehnyt aiemmin yhteistyötä myös Venäjän valtiollisen RT-kanavan tytäryhtiön kanssa.
Ruotsin valtiopäiviltä on esitetty asiasta huolta, mutta hallituspoliitikot ovat olleet haluttomia antamaan selkeitä lausuntoja asiasta ja siitä, tulisiko ruotsidemokraattien sanoutua irti tapahtuneesta. Åkessonin mukaan Frickillä ei ole yhteyttä puolueeseen.
Vaikka nykyisen hallituskauden alku on ollut monin tavoin kivinen, dosentti Bolin uskoo, etteivät ruotsidemokraatit sen enempää kuin hallituspuolueet halua erimielisyyksien kasvavan liian suuriksi. Puolueilla on pitkän aikavälin sopimus, jonka mukaista politiikkaa ne haluavat ajaa. Yhteisestä linjasta on sovittu esimerkiksi kouluun, terveydenhoitoon ja jengirikollisuuteen liittyen.
”Molemmat puolet tulevat varmasti tekemään töitä, jotta konflikti hälvenee.”
Pääministeri Kristerssonin mukaan Ruotsin kansalliselle turvallisuudelle on nyt kaikkein tärkeintä, että Ruotsi ja Suomi pääsevät nopeasti Natoon. Samoin näyttävät ajattelevan myös Ruotsin kansalaiset. Maan tilastokeskuksen mukaan Ruotsin Nato-jäsenyyttä kannatti viime marraskuussa lähes 70 prosenttia kansalaisista.
Bolin uskoo, etteivät viimeaikaiset tapahtumat ole vaikuttaneet kansalaisten Nato-kantoihin. Sen sijaan Ruotsissa elää hänen mukaansa yhä vahvempana ajatus, ettei Turkkia miellytetä hinnalla millä hyvänsä.
Myös toimittajat ovat penänneet pääministeriltä vastausta siihen, miksi hän pahoitteli tapausta, joka kuuluu sananvapauden piiriin.
Bolinin mukaan poliitikkojen voi olla hankala löytää kultaista keskitietä siinä, kuinka toimia Turkin vaatimusten edessä.
”Se tarkoittaa tietysti myös sitä, että yritetään olla järkyttämättä Turkkia.”
Samaan aikaan pääministeri on kuitenkin pitänyt myös kantansa siitä, mikä Ruotsissa on lain mukaan sallittua, Bolin muistuttaa. Tasapainottelu ei ole helppoa. ”Mutta se Kristerssonin täytyy tehdä. Se on hän, joka nyt johtaa hallitusta.”