Puola seisoo Unkarin rinnalla – ja ajaa jo ohi: ”Valtio, jossa tuomareilla syytä pelätä, ei ole enää demokratia”
Oikeuslaitoksen uudistus merkitsee arvostelijoiden mukaan Puolan radikaalia irtiottoa demokratian säännöistä.
Budapest, Unkari – Puola runnoo itsepäisesti läpi oikeuslaitoksen uudistusta, joka arvostelijoiden mukaan paitsi politisoi tuomioistuimet myös romuttaa lopullisesti maan demokratian.
Unohtakaa siis brexit! EU:n todellinen ongelma on nyt Puola, joka vielä muutama vuosi sitten oli EU:n menestystarina.
”Puolan radikaali irtaantuminen demokratian normeista jättää Unkarinkin varjoonsa”, sanoo tutkija Zselyke Csaky Freedom house -järjestöstä.
Presidentti Andrzej Duda sinetöi alempia oikeusasteita koskevan uudistuksen jo heinäkuussa 2017. Se antoi oikeusministeri Zbigniew Ziobrolle käytännössä avoimen valtakirjan irtisanoa ja nimittää alempien tuomioistuinten puheenjohtajia.
Useita tuomareita eri puolilla maata on menettänyt virkansa, vaikka EU uhkasi Puolaa vakavilla seurauksilla, jopa äänioikeuden menetyksellä, jos yksikin tuomari saa potkut.
”Valtio, jossa tuomareilla on syytä pelätä, ei ole enää demokratia”, sanoo Puolan tuomariliiton johtaja Irena Kaminska.
Puolan parlamentin molemmat kamarit ovat hyväksyneet myös korkeamman oikeuden tuomareita sekä kansallista neuvostoa koskevat kaksi lakia.
Lait ovat samoja, joita presidentti Duda ei suostunut allekirjoittamaan heinäkuussa 2017 niistä nousseen kohun ja suurten mielenosoitusten takia.
Duda väänsi niistä omat versionsa, joista hän neuvotteli valtaa pitävän Laki ja oikeus-puolueen (PiS) puheenjohtajan Jarosław Kaczyńskin kanssa useita kuukausia.
Duda on Kaczyńskin löytö presidentiksi ja Kaczyński nyky-Puolan todellinen johtaja.
Oikeusoppineiden mielestä muokattukin lakipaketti on pientä viilausta lukuun ottamatta samanlainen kuin Dudan kesällä hylkäämä. Jopa muutamat PiS:n kansanedustajat ovat kyseenalaistaneet uudistuksen laillisuuden.
”Äänestin, kuten puolueessa oli sovittu”, sanoo parlamentaarikko Krystyna Pawlowicz.
”Mutta laki on räikeässä ristiriidassa Puolan perustuslain kanssa.”
Voimaan tullessaan laki antaa hallitukselle valtaa korkeimman oikeuden tuomareiden nimityksissä ja laskee tuomareiden eläkeikää 70 vuodesta 65 vuoteen, tosin presidentin poikkeusluvalla yksittäinen tuomari voi jatkaa työtään 70-vuotiaaksi.
Lisäksi korkein oikeus voi ottaa uudelleen käsiteltäväksi tai hylätä kaikkien oikeusasteiden tuomioita takautuvasti 20 vuoden ajalta. Parlamentti puolestaan saa valita osan jäsenistä oikeusneuvostoon, joka päättää tuomarinimityksistä.
Lakipaketti tarvitsee vielä presidentti Dudan sinetin. Tällä kertaa allekirjoitusta pidetään varmana.
Valtapuolue on ”korjannut” Puolaa monesta nurkasta.
Oikeuslaitoksen remontti on osa yhteiskunnallista ”korjausliikettä”, jonka Jarosław Kaczyńskin luotsaama PiS aloitti päästyään valtaan loppusyksystä 2015.
Hallituksen mukaan uudistuksen tarkoituksena on korruption kitkeminen, tehokkuuden lisääminen ja kommunismin jäänteiden siivoaminen oikeuslaitoksesta.
Vaalilupaustensa mukaisesti PiS on ”korjannut” Puolaa monesta nurkasta. Vimmainen uudistustahti ja sen periaatteet ovat tuttuja pääministeri Viktor Orbánin Unkarista.
Hallintokoneisto alimpaan virkamiehistöön asti on miehitetty PiS:n tukijoilla. Perustuslakituomioistuimen tuomareita on vaihdettu, mikä on käytännössä halvaannuttanut istuimen toiminnan.
Valtion tiedotusvälineet ovat hallituksen tiukassa valvonnassa, ja rajoituksia on luvassa myös ulkomaalaisomistuksessa olevan median toimintaan.
Yksityinen TVN-kanava sai lähes 400 000 euron sakon näytettyään kuvaa vuodentakaisista mielenosoituksista, joissa oppositiopoliitikot rohkaisivat ihmisiä osallistumaan protesteihin.
”Kaczyński ei peräänny missään, minkä hän saa päähänsä”, sanoo johtaja Łukasz Lipiński varsovalaisesta Polytika Insigt -tutkimuslaitoksesta.
Laki abortin lähes täydellisestä kieltämisestä on tulossa uudelleen käsittelyyn. Edellinen yritys tiukentaa aborttilakia kaatui lokakuussa 2016 naisten suurten mielenosoitusten takia.
Myös pakolaispolitiikassa Kaczyńskin Puola on seisonut Orbánin Unkarin rinnalla. EU haastoi molemmat maat Euroopan unionin tuomioistuimeen, sillä ne kieltäytyivät ottamasta ainoatakaan turvapaikanhakijaa EU:n taakanjakomekanismin mukaisesti.
Uudistuksia on tehty Puolassa niin kiivaaseen tahtiin, että Jarosław Kaczyński katsoi viisaimmaksi vaihtaa vetovastuuta. Kaksi vuotta pääministerinä toiminut Beata Szydło, 54, sai väistyä, ja hänen tilalleen Kaczyński nosti talousministeri Mateusz Morawieckin, 49.
Morawiecki liittyi PiS:iin vasta 2016, ja hän toimi edellisen pääministerin Donald Tuskin neuvonantajana talousasioissa.
Puolan oikeistokonservatiivit halveksivat Tuskia, mutta kieli- ja esiintymistaitoinen Morawiecki on voittanut Kaczyńskin luottamuksen. Kaczyńskin toive on, että Morawiecki korjaisi Puolan suhteet EU:hun.
Tusk on nykyään Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. Puola oli anoa maa, joka vastusti Tuskin uudelleen valintaa neuvoston johtoon maaliskuussa 2017.
Kaczyński pitää ohjat käsissään myös Morawieckin johtaessa hallitusta, siksi linjan ei uskota muuttuvan. PiS:n kannatus on pysynyt korkealla muun muassa avokätisen perhepolitiikan, talouskasvun ja matalan työttömyyden ansiosta.
Kantar Public -tutkimuslaitoksen 14. joulukuuta 2017 julkaiseman kyselyn mukaan ennätysmäiset 50 prosenttia vastanneista sanoi kannattavansa PiS:ä.
”Otamme mafiosoilta ja verorikollisilta ja annamme puolalaisille perheille”, Morawiecki sanoo.
Kaczyński ja Morawiecki kiistävät arvailut, joiden mukaan Puola olisi Britannian vanavedessä jättämässä EU:n.
”Väite on absurdi”, Morawiecki sanoo.
”Olemme osa EU:ta, mutta haluamme muuttaa unionia käännyttämällä sen uudelleen kristilliseksi. Se on unelmani.”
Oikeustieteen professori Marcin Matczak Varsovan yliopistosta on kuitenkin toista mieltä.
”Vihamielisyys EU:ta kohtaan on Laki ja oikeus -puolueen DNA:ssa, ja jos se olisi puolueesta kiinni, Puola jättäisi unionin”, Matczak sanoo.
”Mutta Kaczyński tietää, ettei hän voi sitä tehdä, koska puolalaiset hyötyvät EU-jäsenyydestä. Sen vuoksi puolue rakentaa pikkuhiljaa negatiivista ilmapiiriä EU:ta kohtaan – samanaikaisesti julistaen, ettei Puola ole lähdössä.”
Puolan EU-tuet nousevat vuonna 2020 päättyvällä tukikaudella 86 miljardiin euroon. EU:n kannatus on 74 prosenttia, korkeampi kuin missään muussa jäsenmaassa.
Puolan rankaiseminen EU:ssa ei ole helppoa.
Pääministeri Mateusz Morawieckin tulikaste on 20. joulukuuta 2017, jolloin Puolan oikeusvaltiokehitys on EU-komissaarien asialistalla. Tuolloin komissio pohtii, aktivoiko se artikla 7:n eli niin sanotun ydinaseartiklan, mikä voisi johtaa jopa äänioikeuden menetykseen.
Myös Puolan EU-tukien jäädyttämistä on ehdotettu.
”Tällaiset uhkailut ovat ilkeitä. Puola on ylpeä ja suuri kansakunta, emmekä tule sallimaan minkäänlaista kiristystä”, Morawiecki sanoo.
Puolan rankaiseminen ei ole helppoa, sillä artikla 7:n käynnistämisestä jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä. Unkari on ilmoittanut etukäteen, että se äänestää mahdollista Puolan rankaisemista vastaan.
Tutkija Zselyke Csaky Freedom House -järjestöstä sanoo, että EU:n on toimittava nyt ja kohdistettava toimensa samanaikaisesti Puolaan ja Unkariin.
Lähes 40 miljoonan asukkaan Puolan painoarvo unionissa on Unkaria suurempi, ja siksi sen liukuminen omille teilleen on estettävä mahdollisimman pian.
”Puolan painostamista on jatkettava, jos EU haluaa välttää tartuntariskin ja estää arvoyhteisön romahtamisen.”