Puheenvuoro: Palestiinalaisten ahdingon varjolla ei tule puolustella sotarikoksia muualla

”Anti-imperialistien maailmankuvassa syyrialaiset eivät ole aktiivisia toimijoita, vaan täysin johdateltavissa olevia, suurvaltojen pelinappuloita”, kirjoittaa toimittaja ja tutkija Saana-Maria Jokinen.

al-Qaida
Teksti
Saana-Maria Jokinen

Kun Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti jälleen kiihtyi toukokuussa, Suomessakin keskusteltiin antisemitistisistä piirteistä, joita esiintyi palestiinalaisten oikeuksien puolesta Euroopassa järjestetyissä mielenosoituksissa.

Vähäiselle huomiolle on sen sijaan jäänyt länsimaisen Palestiina-aktivismin liepeillä esiintyvä diktatuurien, kuten Syyrian hallinnon, puolustelu ja niiden sotarikosten kyseenalaistaminen.

Vasemmistolaisiksi ja ”progressiivisiksi” miellettävissä, Israelin ja Palestiinan tilanteeseen keskittyvissä julkaisuissa, sekä asialle omistautuneiden aktivistien joukossa vaikuttaa henkilöitä, jotka näkevät itsensä imperialismin vastustajina tai ”anti-imperialisteina”.

Heidän on viimeisen vuosikymmenen aikana onnistunut hankkia itselleen jopa satoja tuhansia seuraajia yhteisöpalvelu Twitterissä.

Nämä Israelin tuhoisat pommitukset (sinänsä täysin oikeutetusti) tuominneet henkilöt, joista kansainvälisesti näkyvimpiin kuuluvat muun muassa amerikkalaistoimittajat Max Blumenthal ja Ben Norton sekä brittiblogisti Vanessa Beeley, ovat käyttäneet viime vuodet Syyrian hallinnon sotarikosten kiistämiseen, salaliittoteorioiden levittämiseen ja Syyrian konfliktin uhreille ilkkumiseen sosiaalisessa mediassa.