Kaappaus Afrikassa

Palkkasotilasyhtiö Wagner on muutamassa vuodessa kahminut itselleen valtavia luonnonrikkauksia eri puolilta Afrikkaa. Tuotoilla rahoitetaan Venäjän sotaa Ukrainassa ja ”Putinin kokin” Jevgeni Prigožinin valtapyrkimyksiä.

Afrikka
Teksti
Hannu Pesonen

Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.

Kauppa kävi vilkkaana Malin keskiosien muslimialueilla sijaitsevan Mouran kylän karjamarkkinoilla 27. maaliskuuta, kun torialueen yli lensi viisi helikopteria.

Helikopterit avasivat tulen pakoon pyrkiviä väkijoukkoja kohti. Sitten ne laskeutuivat kehäksi kylän ympärille. Ulos rynnänneet sotilaat tukkivat ulospääsyn ahtailta markkinakujilta.

Sotilaiden tähtäimessä olivat Malin hallitusta vastaan sotivat ääri-islamistit. Mouraa ympäröivät seudut ovat olleet useita vuosia terroristijärjestö al-Qaidan tukijoihin kuuluvan Jnimin-liikkeen sydänmaita. Sissit par­tioivat savanni- ja aavikkoseutuja ja tekevät nopeita iskuja kyliin sekä sotilasosastoja vastaan.

Tällä kertaa malilaissotilaiden joukossa oli vahvasti aseistettuja valkoisia, jotka puhuivat outoa vierasta kieltä.

Sotilaat ryöstivät ja tuhosivat taloja, vangitsivat kyläläisiä ja teloittivat satoja miehiä ”terroristeina.” Uhrit saivat pikatuomion islaminuskonsa ja vaatetuksensa perusteella.

Osa teloitetuista oli ilmeisesti Jnimin sotureita. Valtaosa uhreista oli kuitenkin siviilejä, tapausta tutkineen The New York Times -lehden haastattelemat silminnäkijät todistavat: kauppiaita, kyläläisiä ja markkinavieraita.

”Valkoiset ja malilaiset” teloittivat heitä yhdessä neljän päivän ajan aamusta iltaan, kyläläiset kertoivat lehdelle ja ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchille.

Uhreja oli varovaisten arvioiden mukaan 300–400. Heidät heitettiin ainakin kahteen joukkohautaan, jotka sotilaiden vangitsemat kyläläiset kaivoivat. Ruumiit valeltiin bensiinillä ja sytytettiin tuleen. The New York Times on paikantanut haudat satelliittikuvista.

Malia hallitseva sotilasjuntta ylisti hyökkäystä Mouraan merkittäväksi voitoksi taistelussa ääri-islamisteja vastaan. Se ilmoitti turvallisuusjoukkojensa surmanneen taisteluissa 203 terroristia. Siviiliuhreista tai vieraista sotilaista viranomaiset eivät maininneet sanallakaan.

Juntta ei ole päästänyt Malissa toimivan YK:n rauhanturvajoukon Minusman tutkijoita Mouraan. Venäjä ja Kiina estivät YK:n turvallisuusneuvostossa riippumattoman tutkinnan suorittamisen. Minusma pitää silti omien selvitystensä perusteella Mouran tapahtumia joukkomurhana.

”Summittaisten teloitusten lisäksi turvallisuusjoukot raiskasivat, ryöstivät ja vangitsivat siviilejä”, YK-rauhanturvaajien raportti toteaa.

Mouraan hyökänneet valkoiset miehet puhuivat keskenään venäjää. Mali on pahamaineisen palkkasotilasyhtiö Wagnerin tuoreimpia valtauksia Afrikassa.

Mantereesta on tullut vajaassa viidessä vuodessa Wagnerin omistajan ja perustajan Jevgeni Prigožinin tärkeimpiä markkinoita ja leipäpuita. Yhtiö alkoi lähettää joukkojaan Libyaan, Sudaniin ja Keski-Afrikan tasavaltaan vuoden 2017 lopulla.

Wagner toimii Afrikassa kuin kansainvälinen monialayhtymä. Sotilasoperaatioita hoitavan emoyhtiön kylkeen on perustettu Prigožinin omistamia peiteyhtiöitä, jotka kaivavat timantteja, kultaa ja uraania, kaatavat trooppisia jalopuumetsiä sekä pumppaavat öljyä ja kaasua.