Palvelut siirtyvät internetin suljettuihin maailmoihin

älypuhelimet
Teksti
Marko Hamilo
internetin näyttö
Kuvitus Hannu Kyyriäinen.

World Wide Web on jäämässä marginaaliin, koska varsinkin kaupalliset nettipalvelut toimivat paljon luotettavammin netin ”suljetuissa puutarhoissa”, kirjoitti päätoimittaja Chris Anderson Wired-teknologialehdessä syyskuussa.

Internetissä voi viettää hyvin kokonaisen päivän avaamatta selainta. Aamulla videopuhelu Skypellä ja vastaukset pariin sähköpostiin. Päivällä pikaviestejä mesellä ja lehtien selailua iPad-sovelluksella. Illalla musiikkia Spotifysta ja kommentti Facebook-kaverille kännykän FB-sovelluksella.

Trendi näkyy tilastoista. Webbisivujen osuus internetliikenteestä vähenee vuosi vuodelta.

Kymmenisen vuotta sitten internet-visionäärit uskoivat, että suuri osa pc-tietokoneella pyörivistä sovelluksista tulisi korvautumaan netin ”pilvipalveluilla”, joiden käyttäminen olisi mahdollista selaimella mistä tahansa.

Tässä avoimiin standardeihin perustuvassa vapaassa maailmassa tietokoneella pyörisi vain käyttöjärjestelmä ohjaamassa oheislaitteiden ajureita.

Siitä internet-vallankumouksessa oli alun perinkin kyse. Ranskalaiset olivat suljetulla, keskusjohtoisella Minitel-palvelullaan tietoverkkojen edelläkävijöitä 1980-luvulla. Kun portinvartijoista vapaa internet tuli 1990-luvulla, ranskalaiset putosivat kehityksen kärjestä. Minitelistä oli tullut taakka.

Nyt sisältöjen portinvartija on yhä useammin Apple. Yhtiöllä on täysi määräysvalta siihen, millaisia sisältöjä sen sovelluskaupasta voi esimerkiksi iPad-taulutietokoneeseen ladata. Apple on sensuroinut esimerkiksi lehtien iPad-sovelluksia, jos niissä on näkynyt paljasta pintaa.

Suljettu maailma houkuttelee kaupallisia palveluita, koska sovelluskaupassa on paljon vaivattomampaa maksaa pikkuostoksia kuin avoimessa internetissä.

Vastikään maailmalla levisi tieto, että Apple olisi kiristämässä lehtitilausten sääntöjä. Vastaisuudessa kustantajat eivät voisi antaa tilaajille maksutonta lukuoikeutta lehtiensä iPad-versioihin.

Tilaukset pitäisi kierrättää Applen oman tilausjärjestelmän kautta. Apple haluaisi tilausmaksuista 30 prosenttia itselleen.

Avoin web ei katoa

Myös älypuhelimet voimistavat webin vastaista trendiä. Kännykän pienellä näytöllä on vaikea käyttää isoille ruuduille suunniteltuja verkkosivuja. Samat palvelut saa erillisillä pikkusovelluksilla.

Finanssiyhtiö Morgan Stanleyn mukaan internetiä käytetään enemmän mobiililaitteilla kuin tietokoneilla jo viiden vuoden päästä.

Esimerkiksi Googlen karttasovellus pyörii matkapuhelimessa luotettavammin kuin Google Maps tietokoneen selaimessa, Anderson väitti Wiredissa.

Mutta eivät suuryritykset avointa webiä tuhoa, vaan me kuluttajat. ”Joka kerta kun valitset iPhone-sovelluksen puhelimen selaimella käytettävän verkkopalvelun sijaan, äänestät sormillasi”, Anderson kirjoitti.

Avoimet standardit takasivat, että palvelut toimivat kaikilla laitteilla, eivätkä laitevalmistajat hallinneet jakelukanavia. Hakukoneet löysivät avoimen netin sisällöt, kun suljetun maailman sovelluksiin niiden on vaikea nähdä. Mutta onko vapauden aika nyt ohi?

Anderson uskoo, että internet jakautuu kaupalliseen ja ei-kaupalliseen puoleen. Suuret yritykset tekevät rahaa suljetuissa saarekkeissaan, mutta avoin web tarjoaa yhä mahdollisuuden epäkaupalliseen sisällöntuotantoon ja kansalaistoimintaan.

HTML5 – webin pelastaja?

Osa sisällöistä on kadonnut webistä siksi, että selaimet eivät sellaisenaan pysty esittämään rikasta multimediasisältöä, esimerkiksi liikkuvaa kuvaa.

Käyttäjä on joutunut jatkuvasti päivittämään selaimeensa erilaisia lisäpalikoita. Selaimeen asennetut lisäosat, kuten videoihin usein käytetty Flash, syövät kohtuuttomasti suoritinaikaa ja akkua. Perimmäinen ongelma on, että web suunniteltiin alun perin vain tekstin ja kuvien esittämiseen.

Webin vastaisku on uusi nettisivujen ohjelmointikieli HTML5, kirjoittaa teknologiatoimittaja Bobbie Johnson MIT Technology Reviewissä. Kaikki web-sivut on koodattu HTML-kielellä, mutta vasta sen vitosversiolla on mahdollista esittää kunnolla myös multimediasisältöä.

Apple otti riskin, kun se luotti HTML5:een ja jätti iPadin selaimesta Flashin kokonaan pois. Flashin puute voi tappaa iPadin, mutta yhtä hyvin iPad voi koitua Flashin lopulliseksi kohtaloksi.