Päitä vadille: Sosiaalisen median rooli Britannian mellakoissa
Uusia viestivälineitä on helppo syyttää mellakoista, mutta niiden kautta tapahtumia myös selvitetään.
Mellakkapoliisit ottivat yhteen väkijoukon kanssa Hackneyn alueella Lontoossa maanantaina 8. elokuuta. Kuva Ki Price / AFP / Lehtikuva.
Twitterissä kiersi viikolla sitaatti: ”For every complex problem there is an answer that is clear, simple, and wrong”.
Viesti liittyy Britannian mellakoihin, jotka loppuviikkoa kohti rauhoittuivat. Twiittaajat halusivat sanoa, että älkää yksinkertaistako monimutkaista ongelmaa.
Yksinkertaistamisen yksi puoli on pohdinta sosiaalisen median roolista mellakoissa. Pääministeri David Cameron on jopa esittänyt, että sosiaalisen median käyttöön voi tulla rajoituksia.
Tämä johtuu siitä, että mellakoitsijat käyttivät apuna BlackBerry-puhelimia ja Twitteriä: viesteissä kutsuttiin tietyille alueille sekä yllytettiin ryöstämään ja toimimaan poliisia vastaan.
Twitterin roolia erilaisissa kansannousuissa on pohdittu kesästä 2009. Silloin Iranin ja Moldovan kansannousuja kutsuttiin Twitter-vallankumouksiksi.
Yksi syy nimitykseen oli, että Twitter teki varsinkin Iranin tapauksessa opposition toimet näkyväksi lännessä. Itse Iranissa Twitterillä ei ollut suurta käyttäjämassaa. Kriitikot ovatkin kysyneet, miksi iranilaiset kumoukselliset olisivat twiitanneet toisilleen englanniksi.
Kun arabimaiden kansannousut alkoivat tammikuussa 2011, taas puhuttiin sosiaalisen median vaikutuksesta. Mielenosoituksia kutsuttiin kokoon Twitterissä ja Facebookissa.
Kun Lontoossa liikehdintä kaduilla leimahti väkivaltaiseksi, sosiaalisen median välineet täyttyivät viesteistä. Esimerkiksi Twitterin kävijämäärät nousivat räjähdysmäisesti maanantaina. Brittilehdistössä alkoi esiintyä arvioita siitä, että Twitter olisi ruokkinut rähinää.
Sitten katse kääntyi puhelimiin. BlackBerry-valmistajan puhelimissa on viestiominaisuus, jossa yksi käyttäjä voi helposti ja lähes ilmaiseksi lähettää viestejä moniin saman valmistajan puhelimiin. Viestit liikkuvat salatussa muodossa, joten vaikka viranomaiset pääsisivät niihin oikeusteitse käsiksi, viestien avaaminen olisi vielä oma lukunsa.
Esimerkiksi tällaisia viestejä BlackBerry Messengerin kautta kulki: ”Everyone from all sides of London meet up at the heart of London (central) OXFORD CIRCUS!!, Bare SHOPS are gonna get smashed up so come get some (free stuff!!!) fuck the feds we will send them back with OUR riot! >:O Dead the ends and colour war for now so if you see a brother… SALUT! if you see a fed… SHOOT!”
Siitä voi olla montaa mieltä, mikä on syy ja seuraus, BlackBerry kun sattuu olemaan suosittu puhelin – brittiteineistä 37 prosenttia käyttää BlackBerryä.
Andrew Neather kirjoittaa Evening Standard -lehdessä, että puhelimien ja Twitterin syyttäminen mellakoista olisi sama kuin syyttäisi näppäimistön saanutta lankapuhelinta vuoden 1981 Brixtonin mellakasta.
Tärkeää on myös huomata, mitä on tapahtunut mellakoiden jälkeen. Twitter on täyttynyt ryöstelyn tuomitsevista viesteistä ja koolle on kutsuttu siivouspartioita. Myös poliisi on aktivoitunut: esimerkiksi Manchesterin poliisi julkaisee Twitterin välityksellä mellakoista tuomittujen nimiä, syntymäaikoja ja osoitteita. Lisäksi poliisi toivoo yleisöltä kuvia ja videoita, joiden avulla ryöstelijöitä voidaan tunnistaa.
Samoin kävi Vancouverissa keväällä. Siellä jääkiekkojoukkueen häviöstä suivaantunut joukko riehui kaduilla. Kun raivo laantui, viranomaiset aloittivat sosiaalisessa mediassa kampanjan, jossa etsittiin todistusaineistoa rähinöitsijöitä vastaan.
Sosiaalisen median kautta pääsee siis näkemään koko ketjun itse tapahtumista sen seurauksiin ja syyllisten etsintään.
”For every complex problem there is an answer that is clear, simple, and wrong”. Twitterissä kiertänyt lainaus on peräisin Henry Louis Menckeniltä. Se on monessa mielessä hyvä esimerkki netin toiminnasta. Ideat leviävät nopeasti, mutta viesti myös muuttaa muotoaan nopeasti. Lopulta kukaan ei oikein ole varma, mikä on alkuperäinen lähde ja mikä on alkuperäinen sanamuoto. Mutta netin palveluiden avulla alkuperäistä lähdettä voi etsiä. Usein valtavassa massassa on joku, joka tietää.
Kuten Britanniassa on monta kertaa toistettu mellakoiden jälkeen: vastuu on yksilöllä.
Lähteet: Mashable, Pcmag.com, Telegraph, Tech Crunch, Guardian, New Yorker, Wired