Paavin salaisen arkiston avaaminen kuohuttaa – mielistelikö kirkon pää sodan aikana natseja vai auttoiko kulisseissa juutalaisia?

Puheenvuoro: Historioitsijat ovat harvoin yhtä kiihtyneitä uuden arkiston avaamisesta kuin nyt, kirjoittaa dosentti Mikko Ketola.

arkistot
Teksti
Mikko Ketola

Historioitsijat ovat harvoin yhtä kiihtyneitä uuden arkiston avaamisesta kuin nyt.

Maanantaina 2. maaliskuuta Vatikaani avaa tutkijoiden käyttöön paavi Pius XII:n kauden (1939–1958) arkiston, ja kaikki arkiston 60 tutkijapaikkaa ovat varattuina vuoden loppuun asti. Vatikaanin käytäntöihin kuuluu avata arkistoja paaviuskausittain. Edellisen kerran se tapahtui 2006, kun Benito Mussolinin aikalaisen, paavi Pius XI:n arkisto avattiin.

Uuteen arkistoavaukseen liittyy se, että paavi Franciscus päätti viime syksynä muuttaa arkiston nimen mystiseltä kuulostaneesta Vatikaanin salaisesta arkistosta Vatikaanin apostoliseksi arkistoksi. Päätöksessään hän totesi, että sana ”salainen” oli aiheuttanut liikaa väärinkäsityksiä ja saanut negatiivisia sävyjä.

Syy tutkijoiden kiihtymykseen Pius XII:n arkiston avaamisesta on se, että hän oli paavina toisen maailmansodan aikana ja häntä on syytetty passiivisuudesta juutalaisten suojelemisessa natsien vainolta.

Tutkijat toivovat nyt saavansa selville, miksi paavi ei tehnyt enempää erityisesti Rooman ja koko Italian juutalaisten hyväksi, vai tekikö hän kenties kulissien takana enemmän kuin tiedetään.