Pääministerin sanotaan muuttaneen Bulgarian mafiosovaltioksi – nyt hän on korruptionyrkki Laura Kövesin tähtäimessä
EU:n korruption vastaisen uuden syyttäjänviraston pääsyyttäjä Laura Kövesi yrittää saada satimeen Boiko Borisovin, joka oli pitkään Bulgarian pääministeri.
Euroopan unionin uuden syyttäjänviraston EPPO:n päällikkö, romanialainen Laura Kövesi, oli juuri päättänyt virkamatkansa Sofiassa iltapäivällä 17. maaliskuuta, kun Bulgariassa tapahtui jotain poikkeuksellista.
Paikallinen poliisi haki entisen pääministerin Boiko Borisovin, 62, kesken perheillallisen ja talutti hänet poliisiautoon. Telkien taakse kyydittiin myös kolme Borisovin lähipiiriläistä, muun muassa entinen valtiovarainministeri Vladislav Goranov.
Poliisi teki pidätykset Bulgarian uuden hallinnon pyynnöstä ja ne liittyvät isoon petosvyyhteen, jota EPPO parhaillaan tutkii. Kövesi oli vahvistanut Sofiassa, että tutkinnassa olevia tapauksia on kaikkiaan 120.
EU:n syyttäjänvirasto epäilee, että esimerkiksi maataloustukia ja koronaelvytysrahoja olisi valunut vääriin taskuihin, ja julkisia tarjouskilpailuja olisi peukaloitu oligarkkien eduksi.
EPPO aloitti toimintansa kesäkuussa 2021 ja Borisovin pidätys oli suurin poliisioperaatio, jossa se on tähän asti ollut mukana. Bulgarian ex-pääministeri on korkea-arvoisin koskaan pidätetty poliitikko maan nykyhistoriassa.
Kövesin, 48, tuimailmeiset kasvot tulivat kansainvälisesti tutuiksi hänen korruptionvastaisesta työstään Romaniassa. Hän johti maan kansallista korruptioon keskittynyttä syyttäjävirastoa DNA:ta vuosina 2013–2018 eikä pelännyt astua kenenkään varpaille. Köves raahasi oikeuteen satoja valkokaulusrikollisia: virkamiehiä, pormestareita, kansanedustajia, ministereitä ja jopa kaksi entistä pääministeriä.
Nyt Kövesi on ryhtynyt siivoamaan koko Eurooppaa. Hänen mukaansa unionin budjetista katoaa yli 60 miljardia euroa joka vuosi petosten takia. Summa vastaa Suomen talousarviota tälle vuodelle.
”Taistelemme vaikutusvaltaisten ihmisten kanssa ja tutkimme vaikutusvaltaisia ihmisiä”, Kövesi sanoi Politico-lehdelle toukokuussa 2021.
Ex-pääministeri Borisovin kiinniottoa on pidetty merkkinä, että Bulgarian uuden pääministerin Kiril Petkovin hallitus yrittää tosissaan päästä eroon maata riivaavasta korruptiosta, EU-varojen väärinkäytöstä ja suoranaisesta gangsterismista.
Päämäärään on vielä matkaa. Uusi hallitus on kokematon, ja Borisovin lähipiirillä on yhä tiukka ote yhteiskunnasta.
Borisov ja hänen kumppaninsa vapautettiin 24 tunnin jälkeen. Syyttäjän mukaan poliisilla ei ollut tarpeeksi todisteita pidätysten jatkamiseksi.
Bulgaria on jo vuosia ollut vertailuissa Euroopan unionin korruptoitunein maa. Oikeusvaltiokehitys on kangerrellut, vaikka EU on pitänyt silmällä Bulgariaa ja Romaniaa yhteistyö- ja seurantamekanismin avulla. Maat liittyivät unioniin 2007.
Boiko Borisov hallitsi Bulgariaa vuodesta 2009, eli lähes koko EU-jäsenyyden ajan. Hän on maan kolminkertainen pääministeri. Poliittisen uransa peruskivet hän muurasi työskentelemällä 1980-luvulla sisäministeriössä ja sittemmin kommunistijohtaja Todor Živkovin henkivartijana.
Korruptioepäilyt ja väitteet yhteyksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ovat varjostaneet Borisovia 2000-luvun alusta lähtien. Ainakin tällä haavaa hänen uransa näyttäisi olevan ohi. Viime vuonna julkisuuteen levisi kuvia Borisovin virka-asunnon makuuhuoneesta, jonka yöpöydällä oli ase. Pöydän vetolaatikosta pilkotti kultaharkkoja ja 500 euron seteleitä.
Borisovin valtakauden jäljiltä Bulgaria oli kuitenkin niin sekaisin, että tarvittiin kolmet vaalit, ennen kuin maahan saatiin hallitus. Viimeisessä äänestyksessä marraskuussa 2021 suurimmaksi nousi uusi Me jatkamme muutosta -puolue.
Tuore pääministeri Kiril Petkov, 41, on Borisovin lähes täydellinen vastakohta. Hän on amerikkalaisen Harvardin yliopiston kasvatti ja yrittäjä. Petkov ei puhu korruption vähentämisestä vaan sanoo haluavansa kitkeä sen juuriaan myöten.
Yksi työkalu on yhteistyö EPPO:n ja sen johtajan Laura Kövesin kanssa.
Borisovin ja hänen lähipiiriläistensä nopea vapauttaminen tuskin yllätti ketään Bulgariassa. Pitkällä valtakaudellaan pääministeri miehitti tärkeimmät instituutiot, myös syyttäjänviraston ja korkeimman tuomarineuvoston omilla käskyläisillään.
Borisov rakensi myös rinnakkaisen oikeusjärjestelmän, niin sanotut erikoisrikostuomioistuimet. Hän ehti myös varmistaa, että EPPO:n tutkimia tapauksia käsitellään vain niissä.
”Jälleen kerran syyttäjänvirasto sabotoi meitä täydellisesti”, pääministeri Petkov sanoi lehdistötilaisuudessa heti Borisovin vapauduttua.
Petkovin mukaan syytteisiin johtavia asiakirjoja salattiin. Hän kuitenkin lupasi, että jahti jatkuu.
”Poliisioperaatio osoitti, ettei kukaan ole lain ulkopuolella.”
Bulgarialaiset ovat toistuvasti vaatineet potkuja valtakunnansyyttäjä Ivan Geševille. Arvostelijoiden mielestä Borisov ja Gešev ovat yksissä tuumin rakentaneet Bulgariasta mafiosovaltion. Valtakunnansyyttäjän virkakausi jatkuu vuoteen 2026, mutta Petkovin hallitus aloitti helmikuussa toimet hänen erottamiseksi.
Hallitus on luvannut purkaa myös rinnakkaisen oikeusjärjestelmän.
Laura Kövesi (os. Lascu) on kotoisin Keski-Romanian Sfântu Gheorghesta, jossa hänen isänsä työskenteli syyttäjänä. Nuoruudessaan hän pelasi koripalloa, aina ammattilaisena asti. Hän oli mukana Romanian junioripelaajien maajoukkueessa, joka sijoittui toiseksi alle 16-vuotiaiden EM-kilpailuissa 1989.
Oikeustiedettä Kövesi opiskeli Cluj Napocassa. Hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Kövesi oli vasta 33-vuotias, kun hänet valittiin Romanian pääsyyttäjän virkaan. Hän oli myös ensimmäinen tehtävään valittu nainen.
Kannuksensa Kövesi hankki huipputason korruptiota tutkivan syyttäjänviraston DNA:n johdossa. Hänen kaudellaan DNA nousi Romaniassa yhtä luotetuksi instituutioksi kuin maan ortodoksinen kirkko, joka perinteisesti nauttii laajaa arvostusta. Vertailussa vain armeija oli kirkon ja DNA:n yläpuolella.
Romaniassa Kövesi huomasi, että korruption vastaisella taistelulla on yhä rajansa. Vuonna 2017 valtaan nousseet sosialidemokraatit (PSD) yrittivät ajaa läpi lain, joka olisi nostanut syytekynnystä ja käytännössä laillistanut korruption. Suorapuheinen Kövesi teilasi lakiesityksen julkisesti.
Alkoi ajojahti. Silloinen oikeusministeri Tudorel Toader syytti Kövesiä muun muassa liian itsevaltaisesta käytöksestä, tekaistuista todisteista, vehkeilystä salaisen palvelun kanssa ja Romanian maineen pilaamisesta.
Lopulta Kövesi pakotettiin eroamaan virastaan, vaikka hänen maineensa palautettiinkin myöhemmin.
Potkujen jälkeen Kövesi siirtyi vielä hetkeksi Romanian syyttäjänvirastoon, kunnes pesti EU:n uuden syyttäjäviraston EPPO:n johdossa Luxemburgissa avautui. Hän kilpaili virasta saksalaisen ja ranskalaisen kollegansa kanssa.
EU:n puheenjohtajamaana tuolloin toiminut Romania teki kaikkensa, jotta Kövesiä ei valittaisi. Tukea vastustukselleen se sai muista Itä-Euroopan EU-maista, esimerkiksi Bulgariasta. Lopulta Saksa ja Ranska vetivät omat ehdokkaansa kisasta, ja Kövesi nousi virkaan.
Myös EPPO:ssa Kövesi on törmännyt virkansa rajoihin. EU:n 27 jäsenmaasta vain 22 on mukana syyttäjänviraston toiminnassa. Unkari, Puola, Ruotsi, Tanska ja Irlanti jäivät ulos; tosin ainakin Ruotsi on aikeissa liittyä mukaan.
Unionilla on jo ennestään ollut petoksentorjuntavirasto (OLAF), jota johtaa suomalainen Ville Itälä. Sillä ei ole toimivaltaa nostaa syytteitä, eikä jäsenmailla ole velvollisuutta noudattaa sen suosituksia.
EPPO puolestaan toimii sekä EU-tasolla että kansallisesti. Jokaisesta jäsenmaasta on vähintään kaksi kansallista syyttäjää. He avustavat omiin maihinsa liittyvissä tutkinnoissa ja vievät jutut oikeuteen kotimaissaan. Kansallisia syyttäjiä on noin sata. Suomessa EPPO:n leivissä työskentelevät Harri Tiesmaa ja Ritva Sahavirta.
Pääsyyttäjä Kövesillä on päämajassa Luxembourgissa apunaan 120 työntekijää. Virasto on saanut tähän mennessä lähes 3 000 rikosilmoitusta ja aloittanut 576 tapauksen tutkinnan.
Bulgarialainen oikeustieteilijä ja lontoolaisen Middlesex-yliopiston vieraileva tutkija Radosveta Vassileva sanoo, että EPPO:lla on vaikeuksia päästä käsiksi isoihin rikoksiin varsinkin Bulgarian kaltaisissa maissa. Bulgariassa EPPO:n valtuuttamat syyttäjät työskentelevät jopa samassa rakennuksessa muiden syyttäjien kanssa.
”EPPO voi toimia menestyksekkäästi vain, jos sillä on yhteen hiileen puhaltava tiimi ja riippumattomat oikeuslaitokset. Se ei voi tehdä paljoakaan, jos oikeusvaltio on heikko”, Vassileva sanoo.
Bulgariassa pääministeri Kiril Petkov joutuu toistaiseksi turvautumaan ”luoviin ratkaisuihin”, jotta maan syyttäjänviraston ”epäterveet riippuvuudet” saadaan koko Euroopan tietoon, Vassileva arvioi.
Vassilevan mukaan Bryssel on liian pitkään sulkenut silmänsä Bulgarian ongelmilta. Borisovin Gerb-puolue kuuluu samaan keskustaoikeistolaiseen Euroopan kansanpuolueeseen (EPP), jossa istuvat muun muassa Saksan kristillisdemokraatit ja Suomen kokoomus.
Toisin kuin Unkarin pääministeri Viktor Orbán, Borisov on EU-myönteinen ja on pysynyt Euroopan kansanpuolueessa ruodussa. Orbánin johtaman Fidesz-puolueen EPP savusti ryhmästä vuosi sitten.
Päästyään vapaaksi myöhään 18. maaliskuuta illalla Borisov soitti ensitöikseen EPP:n parlamenttiryhmän puheenjohtajalle Manfred Weberille. Saksalainen Weber on myös kotimaansa vaikutusvaltaisen kristillissosialistisen CSU-puolueen jäsen.
Pian EPP lähetti delegaationsa Sofiaan selvittämään, rikkoivatko Bulgarian viranomaiset lakia pidättäessään Borisovin.
”Brutaalia, raakalaismaista, kuin olisimme palanneet kommunismiin. Olimme lasten kanssa illallisella, kun poliisit tulivat sisälle”, Borissov kuvaili pidätystään bulgarialaisen median mukaan.
”Seuraavalla kerralla he tappavat minut.”
Kövesille kakkossija on tuttua jo nuoruuden koripallopeleistä. Hän ei hätkähtänyt poliisioperaation epäonnistumista tai näyttänyt pettymystään.
”Tutkimukset jatkuvat”, EPPO viestittää sähköpostitse Luxemburgista.
”Olemme saaneet Bulgariasta useita ilmoituksia, joissa esitetään vakavia syytöksiä EU-varoihin kohdistuneista petoksista ja järjestelmällisestä korruptiosta. Osallisena on korkea-arvoisia virkamiehiä.”
Kövesin aloittama siivousurakka on mittava. Korruptiota on kaikkialla EU:ssa ja petoksia tehdään niin idässä kuin lännessä, hän on sanonut Politicolle.
”Puhtaita maita ei ole.”
Juttua on päivitetty 28.3. kello 14.21: Poistettu lause, jonka mukaan petoksentorjuntavirasto OLAF:n esille nostamista tapauksista vain noin puolet olisi johtanut tutkintaan. Osuus koskee ainoastaan viraston Unkarissa esiin nostamia tapauksia.
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa