Osastot Laatokka ja Ääninen taistelevat Ukrainassa – sota jakaa Venäjän suomalais-ugrilaisia

Suomalais-ugrilaisissa tasavalloissa sotaa vastaan on protestoitu vähemmän kuin mongolikansojen ja islaminuskoisten Venäjän vähemmistöjen keskuudessa.

Ukrainan sota
Teksti
Heikki Salmela

Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan on osallistunut vähintään kymmenen Venäjän suomalais-ugrilaisia tasavaltoja edustavaa vapaaehtoisyksikköä. Niihin lukeutuvat muun muassa logistiikkapataljoonat Laatokka ja Sijazhar, tiedustelu- ja tykistöyksikkö Ääninen, jalkaväkiosasto Komi sekä sotilaspoliisipataljoonat Aralai ja Kaval.

Ääninen ja Laatokka on koottu Karjalan tasavallasta, Sijazhar, Aralai ja Kaval Mordvasta sekä Komi nimensä mukaisesti Komista. Lisäksi suomalais-ugrilaiset tasavallat Udmurtia ja Marinmaa ovat lähettäneet omat nimikkoyksikkönsä.

“Me täytämme velvollisuutemme, puolustamme kotimaatamme ja vapautamme Ukrainan natseista”, vapaaehtoisjoukkoon liittynyt 45-vuotias mordvalainen Aleksei kiteytti motiivinsa Izvmor.du-sivustolla elokuussa.

Vaikka osastoja kutsutaan pataljooniksi, yleensä yhteen yksikköön kuuluu vain 150–300 sotilasta. Se tarkoittaa, että suomalais-ugrilaisiin joukko-osastoihin kuuluu parituhatta miestä. Alueilta on värväytynyt vapaaehtoisia jo ennen nimikkoyksiköiden perustamista, mutta heidän määristään ei ole tietoa.

Tasavalloissa suurimman etnisen ryhmän muodostavat venäläiset. Venäjän vähemmistökansoihin erikoistunut tutkija, kielitieteilijä Janne Saarikivi uskoo, että suurin osa nimikkoyksiköiden sotilaista kuuluu kuitenkin tasavaltojen suomalais-ugrilaiseen väestöön.

”Sotilaat on kaikkialla pyritty rekrytoimaan maalaisväestöstä, sillä tasavaltojen pääkaupunkeihin ei haluta levottomuuksia. Maaseutuväestö kaikissa näissä tasavalloissa on lähes sataprosenttisesti suomalais-ugrilaisia.”

Venäjällä on alueellisia vapaaehtoisosastoja 73, riippumaton The Insider -sivusto raportoi syyskuussa.

Siihen nähden suomalais-ugrilaisten tasavaltojen yksikkömäärää voi pitää suurena. Tasavalloissa asuu vain noin kolme prosenttia koko Venäjän väestöstä.

Sotamyönteisyyttä ilmensi myös Venäjän merkittävin suomalais-ugrilaisten kansojen kattojärjestö AFUN, kun se julkaisi Ukrainan sotaan liittyvän kannanoton 10. maaliskuuta.

“Me, Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen edustajat, ilmaisemme tukemme Venäjän federaation presidentille Vladimir Vladimirovitš Putinille, joka päätti suojella Donetskin kansantasavallan ja Luhanskin kansantasavallan asukkaiden oikeuksia ja etuja [ja päätti tehdä] pakotettuja ja välttämättömiä toimenpiteitä maamme turvallisuuden vahvistamiseksi”, lausunnossa luki.

Samantyyppisiä lausuntoja ovat antaneet monet muutkin suomalais-ugrilaiset järjestöt ja henkilöt.

Netissä on luettavissa englanninkielinen lista, johon on koottu kymmeniä suomalais-ugrilaisiin ja muihin uralilaisiin kansoihin kuuluvia järjestöjohtajia, kulttuurivaikuttajia ja poliitikkoja, jotka ovat ilmaisseet kannattavansa Putinin aloittamaa ”erikoisoperaatiota”.

Janne Saarikiven mukaan on mahdotonta sanoa, kuinka suuri osa Venäjän suomalais-ugrilaisista oikeasti on isänmaallisia sanan venäläisnationalistisessa merkityksessä.

Se on kuitenkin selvää, että kaikki keskeiset suomalais-ugrilaiset järjestöt ovat Venäjän valtaeliitin talutusnuorassa. Siksi esimerkiksi AFUNin lausunto heijastaa enemmän Venäjän propagandaa kuin suomalais-ugrilaisten kansojen laajoja tuntoja.

”Näitä järjestöjä ei voi nykyään pitää aitoina kansalaisyhteiskunnan edustajina, eivätkä niiden mielipiteet edusta alueiden suurta yleisöä tai vapaasti muodostettua poliittista mielipidettä. Järjestöjohtajat julkaisevat lausuntoja, joita joku heille kirjoittaa, tai joita he itse kirjoittavat opportunistisista syistä.”

Myös nimikko-osastojen runsaus kertoo Saarikiven mielestä lähinnä tasavaltojen johtajien halusta miellyttää Kremliä.

https://suomenkuvalehti.fi/ulkomaat/suomalainen-ralf-siren-taisteli-vapaaehtoisena-ukrainassa/

Lokakuun alussa ukrainalaisviestimissä sai huomiota Udmurtiasta kotoisin oleva sotavanki, joka kertoi saapuneensa Venäjältä 13. syyskuuta ja jääneensä vangiksi alle kaksi viikkoa myöhemmin. Sotilaan mukaan koko muu joukko-osasto, noin 20 henkilöä, oli saanut surmansa ukrainalaisten tulituksessa.