Onko sillä väliä, millä termillä vakuusjärjestelyjä kutsutaan?
Risto Murto. Kuva Markku Ulander / LK.
Perussuomalaiset moitti puheenjohtaja Timo Soinin johdolla Helsingin Sanomien etusivun mainoksessa, ettei Suomi ole saanut Kreikka-rahoistaan vakuuksia. Onko sillä väliä, millä termillä vakuusjärjestelyjä kutsutaan, työeläkeyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto?
”Suomella on suojaus sellaista tilannetta vastaan, jossa Kreikka tekisi yksipuolisen päätöksen jättää velkansa maksamatta. On semanttinen kysymys, haluaako sitä kutsua vakuudeksi vai käyttää jotain muuta sanaa. Tärkeintä on, että Suomen valtiolla on suojaus tietyntyyliseen maksuhäiriötilanteeseen.”
Vakuusjärjestely on tehty neljän kreikkalaispankin kanssa. Mikä olisi ollut parempi vakuus kuin tällainen järjestely?
”Alkuperäisiin odotuksiin nähden sopimus on parempi, sillä taustalla oleva vakuusmassa on lähtökohtaisesti hyvälaatuista. Pankkien sulkutilillä on hyvälaatuisia valtionlainoja, ne eivät ole sijoittaneet ongelmamaiden valtionlainoihin.”
”Sopimusrakenteesta tuli kohtuullisen monimutkainen, koska on jouduttu kiertämään Kreikan valtion muita sopimuksia ja velvoitteita. Kreikan valtio on periaatteessa luvannut joillekin velkojille, ettei tällaisia sopimuksia tehtäisi.”
Oliko alunperinkään järkevää, että Suomi erottautui muusta europorukasta ja alkoi vaatia vakuuksia?
”Se on poliittisen harkinnan arviointia. Mielestäni on selvää, että koko sopimus oli mahdollinen osin sen takia, että Suomi on pieni maa, eivätkä muut euromaat lähteneet siihen mukaan. Tämä ei olisi varmaan ollut isommalle maalle mahdollistakaan, koska se vain ei olisi ollut matemaattisesti järkevää. Vakuusjärjestelyssähän lainaamme välillisesti Kreikalle rahaa, josta merkittävä osa ohjautuu käytännössä vakuudeksi ja ei ole siten Kreikan käytettävissä.”
Mitä tapahtuu, jos Kreikka ei selviä veloistaan tai velkoja aletaan antaa anteeksi?
”Ainakin yksityisillä ekonomisteilla on hyvin selkeä käsitys siitä, että jossain vaiheessa nykyiseenkin velkataakkaan joudutaan antamaan helpotuksia. Suomen valtiolla on suoja pahimpia skenaarioita vastaan, eli jos Kreikka esimerkiksi poistuu eurosta. Jos tulevat velkahelpotukset tapahtuvat neuvotteluteitse, niin silloin se vaatii eri osapuolten hyväksynnän. Silloin velkahelpotusten arviointi on nykyisen tai tulevien hallitusten ja eduskunnan poliittisen tahdon varassa.”
”Paine siitä, että Kreikan velkatasoa jossain vaiheessa helpotetaan, on kyllä selvästi nähtävissä.”