Nelson Mandelan muistolla rahastetaan häikäilemättömästi
On Vangitsemispaikan museota, Pitkää marssia vapauteen ja Nelson Mandela -maratonia.
Häikäilemätön rahastus Nelson Mandelan muistolla kiihtyy eri puolilla Etelä-Afrikkaa.
Kun vierailin Mandelan kotitalolla 1980-luvun puolivälissä, minut salakuljetti Sowetoon kansainvälisen televisioyhtiön paikallinen kuvaaja- ja äänittäjäkaksikko, joka tunsi reitit ja väylät. Sekä mennessä että palatessa kyyristelin takapenkillä huopa pään päällä.
Soweto oli valtava työvoimavarasto, jonka kukkulalta toiselle jatkuvien tiilihökkelien rivistöihin Johannesburgien seutujen kaivoksissa, liikkeissä ja toimistoissa työskentelevät mustat pakattiin ennen auringonlaskua odottamaan seuraavaa varhaista herätystä.
Se oli valkoisilta tiukasti kiellettyä aluetta, jonne vieviä teitä rotuerotteluhallituksen poliisit ja sotilaat valvoivat. He hyödynsivät sumeilematta poikkeustilalakeja, jotka antoivat heille laajat erikoisvaltuudet toimia niin tylysti kuin halusivat.
Ulkomaisilla toimittajillakaan ei ollut sinne asiaa ellei suostunut hallituksen virallisille ”tiedotusvierailuille”. Niiden oppaat lapioivat häpeilemättä kuormakaupalla lokaa niin Mandelan, mustien kuin kaikkien muidenkin rotusorron arvostelijoiden päälle.
