Nato pyrkii pikaiseen vallansiirtoon Afganistanissa Obaman vedolla

Afganistan
Teksti
Jyrki Karvinen
Poliiseja Nato-huippukokouksen tilojen ulkopuolella Lissabonissa torstaina 18. marraskuuta. Kuva AP / Lehtikuva.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obamalla on ensi lauantaina Lissabonissa paljon pelissä.

Yhteensä 51 valtiojohtajan Afganistan-huippukokouksen on tuolloin määrä hyväksyä julistus, jolla turvallisuusvastuun siirtäminen Afganistanissa aloitettaisiin jo vuoden 2011 alkupuolella maan omille joukoille.

Vuoden 2014 loppuun ulottuva turvallisuusvastuun siirto tarjoaisi edes mahdollisuuden ulospääsyyn yhä epäsuositummaksi käyneestä sodasta Afganistanissa.

ISAF on paisunut 130 000 sotilaan ja 48 osanottajavaltion operaatioksi. Pian valtaantulonsa jälkeen Obama lisäsi amerikkalaisvahvuutta 30 000 sotilaalla. Suomikin lisää ISAF-vahvuuttaan 195 sotilaaseen vuoden alusta.

Myös Helsingissä Afganistan-huippukokouksen tuleva julistus tunnetaan. Ulko- ja puolustusministeriö ovat presidentti tasavallan presidentti Tarja Halosen johdolla osallistuneet sen laadintaan.

Julistuksessa kuvataan, miten Afganistanin turvallisuusjoukkoja vahvistetaan, turvallisuusvastuun siirto aloitetaan maakuntakohtaisesti tai pienemmillä alueilla Afganistanissa sekä selitetään miten Nato sitoutuu pitkällä tähtäimellä kumppanuuteen Afganistanin kanssa.

Tavoitteeksi on asetettu, että ISAF-maat olisivat kouluttaneet vuoden 2011 lokakuuhun mennessä 171 000 afgaanisotilasta ja 134 000 poliisia.

Karzai riidoissa Naton kanssa

Afganistanin presidentti Hamid Karzai tavoittelee sotilaallisten operaatioiden johtamisen ja toteuttamisen siirtämistä Afganistanin turvallisuusjoukoille kaikissa maakunnissa vuoden 2014 loppuun mennessä.

Karzain viime päivinä aloittama riitely lSAF:n sotilaallisen johdon kanssa Naton yöllisten iskujen lopettamiseksi on kuitenkin lisännyt tuntuvasti jännitteitä hänen ja ISAF-komentaja, kenraali David Petraeuksen ja pääliittolaisten välillä juuri Naton huippukokouksen alla.

Lissabonissa Nato-virkailijoilta sai asiasta vain diplomaattisia kommenttia ”näkemyseroista, joita näissä asioissa aina esiintyy”.

Lissabonissa pyritään sopimaan siitä, että vallansiirto tapahtuu Afganistanin hallituksen ja ISAF-operaation yhteistyönä.

Afganistanin hallitus ilmoittaa valitut alueet. Niillä afgaanijoukot ottavat vastuun asteittain samalla, kun ISAF-joukkojen tehtävät muuttuvat johtamisesta ja suorittamisesta yhä enemmän tukeen, koulutukseen ja neuvontaan.

Mutta jopa Naton virkamiesjohdossa epäillään sitä, että transitio voitaisiin kokonaisuudessaan viedä läpi neljässä vuodessa.

Korkea Nato-virkamies uskoi, että osissa Afganistania vallansiirto tulee kestämään vuoden 2015 yli, ja ehkä kauemminkin.

Medvedev paikalle suurin odotuksin

Nato on sen jäsenmaissakin kuuma sisäpoliittinen kysymys tavalla, jota se ei ole sitten 1970-luvun euro-ohjuskiistan jälkeen ollut. Syynä on tietenkin Afganistan.

Mutta Venäjä pelastaa, voidaan Lissabonissa huokaista.

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev nimittäin saapuu Lissaboniin lauantaina Nato-Venäjä-neuvoston kokoukseen suurin odotuksin, ja Nato-maiden johtajat ovat tällä hetkellä yksimielisiä siitä, että Venäjä-suhteita on kehitettävä.

Se merkitsee, että Naton ja Venäjän suhteet ovat paranemassa ensimmäisen kerran sitten Georgian konfliktin elokuussa 2008.

Medvedev itse ehätti jo puhua Natosta tärkeimpänä sotilaallisena kumppanina.

Venäjää kiinnostaa Naton uusi, Lissabonissa hyväksyttävä strategia, kuten myös suunnitelma liittokunnan omasta ohjuspuolustusjärjestelmästä ja yhteistyö Venäjän kanssa ohjuspuolustuksen alalla.

Nato-Venäjä-neuvoston kulisseissa on valmisteltu kuluvan vuoden aikana yhteistä uhka-arviota, Nato-slangilla ”Joint Review 21st Century Commoin Security Challenges” -raporttia.

Nato-huippukokouksen on määrä hyväksyä tuon uhka-arviotyön lopputulos. Siihen kuuluvat ehdotukset käytännön yhteistyöstä yhteisten uhkien alueilla.

Entisten päävihollisten yhteinen uhka-arvio on laadittu Afganistanista, terrorismista, merirosvoudesta, joukkotuhoaseiden leviämisestä ja luonnonkatastrofeista.

Suomi on ehtinyt kaikessa hiljaisuudessa kunnostautua uudenlaisen Nato-Venäjä-yhteistyön piirissä.

Nato ja Venäjä käynnistivät huumeidenvastaisen koulutushankkeen Afganistanissa ja Keski-Aasiassa, johon Suomi on osallistunut ainoana Nato-Venäjä-neuvoston ulkopuolisena maana.

Itävallassa riittää huippuvirkamies Nato-edustajaksi

Suomesta Afganistan-huippukokoukseen Naton kokouksen yhteydessä osallistuvat Halosen lisäksi ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies.

Julkisuutta valtiojohtajille on paikalla takaamassa kolmisentuhatta toimittajaa.

Sen uskoisi houkuttavan jokaisen eurooppalaisen maan ykkösketjun paikalle, mutta ei: Itävallassa Nato on vieläkin arempi asia kuin Suomessa ja Ruotsissa, ja niinpä maata edustaakin vain ulkoministeriön valtiosihteeri Johannes Kyrle.

Sehän olisi sama jos Suomea edustaisi Nato-kokouksessa paikalle saapuvan kolmikon sijaan ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila. Hyvä niin, saattaisi moni Nato-kriitikko todeta.