Näistä mineraaleista taistellaan – Yhdys­valloilla on vain vähän harvinaisia maa­metalleja, Grönlanti tuplaisi varat

Kun lukee raportteja harvinaisten maametallien määristä ja sijanneista, ei voi olla pohtimatta Kiinan, Yhdysvaltojen ja Venäjän motiiveja kamppailussa maailman resursseista.

Yhdysvaltain geologisen tutkimuskeskuksen (USGS) selvityksen mukaan harvinaisten maametallien varat ovat maailmalaajuisesti noin 90 miljoonaa tonnia.

Harvinaisten maametallien markkinoiden arvioidaan nousevan vuoteen 2027 mennessä kymmeneen miljardiin dollariin. Kasvu kiihtyy kysynnän lisääntyessä.

Suurimmat harvinaisten maametallien varat ovat Kiinassa, jossa niistä sijaitsee 48 prosenttia. Varoilla tarkoitetaan esiintymää, jonka hyödyntämisen on arvioitu olevan taloudellisesti kannattavaa.

Brasiliassa harvinaisia maametalleja on 23 prosenttia, Intiassa kahdeksan, Venäjällä neljä ja Yhdysvalloissa kaksi prosenttia.

Harvinaisia maametalleja on löydetty maaperästä vajaa kaksikymmentä erilaista. Esimerkiksi neodyymia ja ceriumia käytetään kestomagneeteissa, joita tarvitaan käytännössä kaikissa sähkömoottoreissa. Ne ovat erittäin tärkeitä myös ilmailu- ja sotateollisuuden tuotteille.

Yhdysvalloilla harvinaisten maametallien varat ovat suunnilleen yhtä suuret kuin Tanskan omistamalla maailman suurimmalla saarella, Grönlannilla.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump onkin ilmoittanut presidenttikautensa alkajaisiksi Yhdysvaltojen ”saavan tai ottavan” Grönlannin haltuunsa.

Samankaltaisia puheita kuultiin jo Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella 2016–2020.

Trumpin Grönlanti-motiivit ovat jääneet jokseenkin epäselviksi, mutta tiedotusvälineissä Grönlannin luonnonvarat, kuten metallit, on mainittu yhdeksi syyksi presidentin puheille.

Vaikka Grönlanti on noin 80-prosenttisesti jään peitossa, on saarella merkittäviä mahdollisuuksia kaivosteollisuudelle.

Nature Climate Change -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Grönlannin mannerjäätikkö nimittäin sulaa vauhdilla ilmaston lämpenemisen seurauksena. Katoava alue on pinta-alaltaan suurempi kuin koko Tanska.

Jää ja arktiset olosuhteet Grönlannissa tekevät kaivostoiminnasta kuitenkin toistaiseksi erittäin kallista ja vaikeaa.

Siksi Grönlannissa ei tuoteta vielä lainkaan harvinaisia maametalleja, vaikka saarella sijaitsee tutkimusten mukaan ainakin viisi esiintymää, joista kaksi on maailman mittakaavassa merkittäviä.

Suurimmat esiintymät sijaitsevat Etelä-Grönlannissa, Kringlernessa ja Kvanefjeldissa.

Selvityksissä ja raporteissa ei yleensä luetella erikseen, mitä kaikkia harvinaisia maametalleja esiintymät sisältävät. Se tiedetään, että Grönlannissa on erityisesti neodyymiä ja praseodyymia.

Tiedetään myös, että Kvanefjeldin esiintymässä on ainakin yttriumia. Sitä käytetään usein suprajohteissa, joita puolestaan hyödynnetään voimakkaissa magneeteissa. Yttriumia voidaan käyttää myös ydinvoimaloissa ja ydinaseissa.

Trump ja sähköautoja sekä avaruustekniikkaa valmistava ja omistava Elon Musk ovat kiistatta kiinnostuneita eri maiden harvinaisista ja kriittisistä metalleista. Johtopäätöksen voi tehdä, kun katsoo harvinaisten maametallien maailmanlaajuista tuotantoa.

Vuonna 2024 Yhdysvallat tuotti vain kaksitoista prosenttia maailman kaikista harvinaisista maametalleista. Kaivokset sijaitsevat Kaliforniassa ja Georgiassa.

Kiina puolestaan tuottaa jo noin 68 prosenttia maailman harvinaisista maametalleista.

Venäjällä tuotanto on ollut viime vuosina vähäistä, mutta maalla on paljon sellaisia esiintymiä, jotka olisivat taloudellisesti hyödynnettävissä. Harvinaisia maametalleja Venäjällä on kaksi kertaa enemmän kuin Yhdysvalloilla.

Trump on ilmaissut kiinnostuksensa myös Ukrainan malmivaroihin. Ukrainan geologien yhdistyksen mukaan maassa on noin viisi prosenttia maailman kriittisistä mineraalivaroista, esimerkiksi titaania, litiumia ja harvinaisia maametalleja.

Jos sota Ukrainassa jossakin vaiheessa päättyisi, olisi todennäköistä, että Yhdysvallat olisi jollakin tapaa mukana maan kaivosteollisuudessa. Ukrainan metallivarat olivat aiemminkin merkittävässä roolissa etenkin Yhdysvaltain puolijohdetuotannolle. Ne ovat tärkeitä autoteollisuudelle.

Vaikka harvinaisia maametalleja kutsutaan ”harvinaisiksi”, monet niistä eivät todellisuudessa ole kovinkaan harvinaisia. Niitä esiintyy suhteellisen paljon kallioperässä.

Ongelmaksi tuotannon kannalta on muodostunut se, että esiintymät ovat usein liian köyhiä, jolloin kaivoksen avaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Geologian tutkimuskeskuksen erityisasiantuntijan Jussi Pokin mukaan harvinaisten maametallien louhiminen voi kuluttaa myös paljon energiaa ja tuottaa suuria määriä jätettä, myös radioaktiivista.

Harvinaisia maametalleja saadaankin usein sivutuotteina. Tällöin niiden tuottaminen edellyttää, että ensin käynnistetään kaivoksen pääraaka-aineiden tuotanto.

Harvinaisia maametalleja ei pidä myöskään sekoittaa niin kutsuttuihin kriittisiin metalleihin, joiksi luokitellaan Euroopassa muun muassa nikkeli ja koboltti. Niitä käytetään etenkin akkuteollisuudessa.

Kriittisten metallien arvo on satoja miljardeja dollareita, ja niiden arvon odotetaan vähintään kaksinkertaistuvan muutamassa vuodessa.

Harvinaiset ja kriittiset metallit kuitenkin ”kulkevat käsi kädessä”, sillä niitä löytyy samoista mineraaliesiintymistä.

Kyseisiä metalleja myös listataan erinäisille kriittisten metallien listoille, joita julkaistaan Euroopan unionin, Yhdysvaltojen ja esimerkiksi Naton raporteissa.

Harvinaisia maametalleja löydettiin ja nimettiin ensimmäisen kerran jo 1700–1800-luvuilla.

Harvinaisia maametalleja on löytynyt myös Suomesta, Itä-Lapissa sijaitsevasta Soklin esiintymästä. Myös Keski-Suomessa sijaitsevan Kiviniemen skandium -esiintymän arvioidaan olevan suuri globaalissa mittakaavassa.

Suomessa on jopa ollut harvinaisten maametallien tuotantoa 1960-luvulla. Neuvostoliitosta tuotiin Suomeen apatiittia, joka sisältää harvinaisia maametalleja. 1960-luvulla maametalleja tuotettiin myös Länsi-Suomen Korsnäsin esiintymästä.

Länsimaissa harvinaisten maametallien tuotanto kuitenkin hiipui 1990-luvun jälkeen, kun Kiina pystyi tuottamaan niitä Yhdysvalloille ja Euroopalle halvalla.

Se on ollut ehkä lännen yksi suurista virheistä, kun mietitään metallivarojen hyödyntämistä.

Jutussa on käytetty lähteenä aineistoja GTK:lta, Ruotsin geologian tutkimuskeskus SGU:lta, Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus USGS:ltä ja SCRREEN3-projektista.