Mutaatio puoli miljardia vuotta sitten käynnisti älyn voittokulun

äly
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Ihmisen 46 kromosomista jokainen sisältää geenejä. Kuva AP / Lehtikuva.

Edinburghin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet ihmisten ja hiirien perimästä joukon näille molemmille lajeille yhteisiä geenejä, joiden mutaatiot heikentävät älyllisiä toimintoja. Nature Neuroscience -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan näiden geenien alkuperä on jäljitettävissä meressä 500 miljoonaa vuotta sitten eläneeseen selkärangattomaan, jolle sattunut “geneettinen vahinko” johti ylimääräisten geenikopioiden syntymiseen.

Aivoissa ilmenevien geenien lukumäärän kasvu mahdollisti käyttäytymisen hienostuneemman säätelyn ensin selkärangattomilla ja sitten niiden selkärankaisilla jälkeläisillä, lopulta myös ihmisillä ja muilla nisäkkäillä.

Aiempi tutkimus on osoittanut, että yli sata aivosairautta aiheutuu aivoissa ilmenevien geenien mutaatioista. Tutkimusryhmää johtaneen Seth Grantin mukaan geenien määrän lisääntyminen ei lisännyt älykkyyttä ilmaiseksi. Älykkyyden hinta on mieli- ja aivosairaudet: mitä enemmän geenejä aivojen kehitykseen ja toimintaan osallistuu, sitä todennäköisempää on, että johonkin niistä osuu sairauden aiheuttava mutaatio.