Näin Venäjän hallinto kaappasi pikaviestipalvelu Telegramin kanavia – Käytti ainakin miljoona euroa

Tutkiva Projekt-verkkojulkaisu selvitti, paljonko kielteisen julkisuuden estäminen Kremlille maksaa.

Telegram
Teksti
Aurora Rämö

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Pikaviestipalvelu Telegramin kanavista tuli nopeasti suosittuja Venäjällä.

Kun niitä pari vuotta sitten alkoi putkahdella, ne vaikuttivat vapaan median korvikkeilta. Niillä tunnuttiin kertovan se, minkä televisio ja muut mediat jättävät kertomatta.

Muutama politiikkaan keskittyvä kanava kasvoi suureksi: yhdellä saattoi olla lähes puoli miljoonaa tilaajaa.

Niissä välitetyt tiedot hallinnon keskinäisistä suhteista ja tapaamisista vaikuttivat tarkoilta. Yleisesti uskottiin, että ryhmiä ylläpitävät Kremlissä vaikuttavat virkamiehet, jotka halusivat kertoa totuuden anonyymisti. Ylläpitäjiä kun ei voi saada selville.

Nyt tutkiva verkkojulkaisu Projekt on selvittänyt, miten kanavat todellisuudessa toimivat. Ne julkaisevat maksusta mitä tahansa.

 

Telegram on Venäjän kolmanneksi suosituin pikaviestipalvelu, heti Whatsappin ja Viberin jälkeen.

Se toimii samalla tavalla kuin Suomessa tavallisempi Whatsapp, näyttääkin aivan samalta, mutta sinne on myös mahdollista perustaa julkisia ryhmiä, joita kuka tahansa voi seurata.

Se on lisäksi suhteellisen turvallinen sovellus.

Perustajat, venäläisveljekset, ovat järjestelmällisesti kieltäytyneet antamasta turvallisuuspalvelulle FSB:lle oikeutta tutkia käyttäjien yksityisviestejä.

Tämän vuoden huhtikuussa sovellus kiellettiin kokonaan. Sitä ei voi enää käyttää venäläisistä ip-osoitteista. Viestintää ja sensuuria valvova Roskomnadzor vaati, tuomioistuin päätti.

Blokkaus on kuitenkin helppo kiertää piilottamalla ip-osoitteensa.

Maan johdon on täytynyt turvautua toisenlaisiin keinoihin suitsiakseen turhan vapaamielistä keskustelua.

Kesäkuussa 17-vuotias Telegram-käyttäjä vangittiin epäiltyinä ”ekstremismistä” ja juonittelemisesta presidentti Vladimir Putinin syöksemiseksi vallasta.

Toisilleen tuntemattomat teinit olivat jutelleet pienessä chat-ryhmässä siitä, miten korruptio estää nuorten työllistymistä.

Ryhmään ujuttautunut vanhempi mies, jonka oikeasta nimestä ei olla varmoja, todisti oikeudessa, että keskustelijat olivat todellisuudessa itseorganisoitunut radikalistiryhmä, jonka päämäärä oli poliittinen järjestäytyminen.

Miehen uskotaan olevan turvallisuuspalvelun edustaja.

Kanaville maksettiin myös vastakkaisten viestien blokkaamisesta.

Kreml kiinnostui Telegramista loppuvuodesta 2016, kerrotaan Projekt-sivuston 28. marraskuuta julkaisemassa jutussa.

Hallinto oli erityisen huolissaan Nezygar-nimisestä kanavasta.

Sillä on noin 200 000 tilaajaa, mikä ei ole valtava luku 144 miljoonan ihmisen Venäjällä, mutta seuraajakunta on vaikutusvaltaista, saman tyyppistä kuin Suomi-Twitterissä: poliitikkoja, toimittajia, taiteilijoita, tutkijoita.

Projektin jutussa kerrotaan, että maan johto alkoi syöttää toimittajille tietoja ja tarkkailla, mille kanaville ne ilmestyivät.

Kanavien ylläpitäjiin sai helposti yhteyden  yksityisviestitse Telegramin kautta. Heille alettiin syytää rahaa.

Joidenkin kanavien hallintaoikeus ostettiin, joillekin maksettiin valmiiden viestien lähettämisestä ja vastakkaisten viestien blokkaamisesta.

Jos joku muu siis halusi maksaa Kremliä negatiivisesti käsittelevän viestin lähettämisestä, ylläpitäjät oli maksettu olemaan suostumatta.

Tarkat summat – tai se, millaisiksi kulut on naamioitu – eivät ole tiedossa, mutta Projektin lähteiden mukaan kontrollointiin on käytetty satoja miljoonia ruplia, euroissa ainakin miljoonan verran.

Seuraavaksi koottiin pääasiassa entisistä Naši-nuorista, Putin-mielisen poliittisen järjestön jäsenistä, koostuva ryhmä, joka ryhtyi tehtailemaan sopivia viestejä muun muassa oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin nolaamiseksi.

Projektin mukaan ryhmää johti Naši-nuorten entinen viestintävastaava Kristina Potuptšik.

Hänet on yhdistetty maksetun nettipropagandan levittämiseen jo vuonna 2012, kun Naši-järjestön sähköpostit hakkeroitiin.

 

Projekt-sivuston tiedot perustuvat nimettömiin ”Kremliä lähellä oleviin” lähteisiin, joiden lukumäärää tai asemaa ei eritellä.

On uskottavaa, että toimittajilla on tällaisia lähteitä.

Sivustoa voi myös pitää journalistisesti luotettavana. Puolisen vuotta sitten aloittaneen verkkojulkaisun tekijät ovat tunnettuja riippumattomia toimittajia.

Päätoimittaja Roman Badanin joutui lähtemään tutkivasta journalismista tunnetusta RBK-mediayhtiöstä kaksi ja puoli vuotta sitten Kremlin painostuksesta.

Jutun kirjoittaja Mihail Rubin työskenteli aiemmin Došd-tv-kanavan Kreml-toimittajana.

Hän boikotoi hallintoa perumalla akkreditointinsa kolmeksi kuukaudeksi vastalauseena päättäjien haluttomuudelle jättää tutkimatta duumaedustaja Leonid Slutskiin kohdistuneet ahdistelusyytökset.

Došd tunnetaan Suomessa parhaiten sen vanhan päätoimittajan kirjoittamasta kriittisestä Putinin sisäpiiri -nimisestä kirjasta.

1,5 bitcoinia eli 474 euroa sata sanaa sisältävästä viestistä.

Toimittaja Rubin tarkisti nimettömien lähteiden väitteitä maksetusta propagandasta esiintymällä viestien lähettämisestä kiinnostuneena asiakkaana.

Telegram-kanavien ylläpitäjiä ei kiinnosta lainkaan, mitä viestit sisältävät, jos likviditeettiä löytyy, Rubin kirjoittaa.

Nezygar, se merkittävin poliittinen kanava, pyysi maksun bitcoinena: 1,5 bitcoinia sata sanaa sisältävästä viestistä. Se oli jutun kirjoittamisen aikaisella kurssilla yhtä kuin 474 euroa.

Toiset kanavat tarjosivat paketteja, joissa samaa viestiä levitetään moneen tuuttiin. Rahaliikenne olisi pitänyt hoitaa kolmannen osapuolen tilin kautta.

Hinnat eivät vaihdelleet sisältöjen mukaan, mutta tietyt toimijat olivat Rubinin mukaan selvästi ostaneet blokin.

Karaulinyi-kanavalta kerrottiin, että presidentinhallinnosta ja sen lähikumppaneista ei saa mainita mitään ikävää.

Artikkeliin liitetyissä ruutukaappauksissa ylläpitäjä viestittää, että ”negatiivista ei saa :), mutta ”positiivista saa :)”.

Myöskään valtion öljy-yhtiö Rosneftistä ei saanut kirjoittaa pahasti, ”kategorisesti ei saa”, viesteissä lukee.

Projektin mukaan Rosneft on ostanut koko Karaulinyi-kanavan kymmenellä miljoonalla ruplalla, eli noin 130 000 eurolla.

Rosneftin pr-päällikkö Mihail Leontiev on kiistänyt väitteen ja sanoo Došd-kanavan haastattelussa seuraavansa Telegramia vain tavallisen käyttäjän tapaan.

 

Samalla selvisi, etteivät ylläpitäjät ole hallinnon sisäpiiriläisiä, vaan yksinkertaisesti lukevat uutiset jo aamuyöstä, poimivat niistä yksittäisiä tietoja ja julkaisevat ne ominaan.

Näin tilanne on näyttänyt seuraajille siltä, että tiedotusvälineet poimivat tietonsa kanavilta, vaikka ne tosiasiassa ovatkin tietojen alkuperäisiä lähteitä.

Toiminta oli itseään toteuttava: monet tiedotusvälineet myös ryhtyivät Projektin mukaan julkaisemaan kanavilla liikkuvia huhuja.

Systeemi toimii täydellisesti, Rubin kirjoittaa. Kaikkein typerimmätkin jutut menevät mediassa läpi, kun ne jaettaan tarpeeksi isoilla kanavilla.

 

Juttua on päivitetty 10.12.2018: Muokattu otsikkoa, joka oli aiemmin ”Miljoonalla eurolla mieleisiä viestejä: Näin Venäjän hallinto kaappasi pikaviestipalvelu Telegramin kanavia”.