Lupa tappaa
Amerikkalaisessa kulttuurissa sekä poliisi että kansalainen saavat puolustaa itseään asein, myös tappavasti, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija.
Poliisi surmaa Yhdysvalloissa noin tuhat ihmistä vuodessa. Suomessa poliisin luoteihin on kuollut yhdeksän ihmistä 20 viime vuoden aikana. Miksi luku on niin suuri, Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Annala?
”Yhdysvaltalaisessa kulttuurissa pidetään voimankäyttöä oikeutettuna ihan eri tavalla kuin vaikkapa Suomessa. Siellä elää vahvana ajattelu, että itsepuolustukseksi saa ampua yhtä hyvin poliisi kuin tavallinen kansalainen. On olemassa oikeutettuja ampumisia ja tilanteita, joissa jopa kuuluu ampua tarkoituksena tappaa. Poliiseja koulutetaan ja ohjeistetaan tästä ideologiasta lähtöisin.”
”Jälkikäteen on usein vaikea todentaa, oliko kyseessä oikeutettu ampuminen vai ei, jos poliisi vakuuttaa toimineensa ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Ja jos epäilty kuolee, on kuultavana vain poliisin versio tapahtuneesta. Tämän takia joillain poliiseilla on varmasti matala kynnys käyttää väkivaltaa.”
Vuodesta 2005 lähtien vain joitain kymmeniä poliiseja on tuomittu kiinniottotilanteista, jotka ovat johtaneet epäillyn kuolemaan. Miksi?
”Poliiseilla on vahvat ammattiliitot, vahva keskinäinen solidaarisuus, he suojelevat toisiaan. On erittäin vaikeaa rakentaa vedenpitävää näyttöä poliisia vastaan.”
Miksei jo vuodesta 2014 toiminut Black Lives Matter -kansalaisliike ole onnistunut vaikuttamaan poliisin toimintaan?
”Yhdysvalloissa on jo pitkään ollut vaikea tehdä isoja uudistuksia millään saralla, koska puoluepoliittinen kahtiajako on niin kärjistynyt. Puoluerajat ylittävää yhteistyötä ei juurikaan nähdä. Niin kauan kuin puolueet ovat pattitilanteessa, mikään kansanliike ei saa aikaan uudistuksia.”
”Republikaanit vastustavat liittovaltion sanelua, mutta jos rakenteisiin haluttaisiin puuttua, poliisin toimintaa pitäisi säädellä kansallisella tasolla. ”
”Se mihin ei voida puuttua, ovat ihmisten tiedostamattomat asenteet ja pelot. Yksi syy, miksi tilanteet kehittyvät niin väkivaltaisiksi on se, että poliisit pelkäävät. Monet heistä vaarantavat henkensä omassa työssään, ja monet heistä myös kuolevat väkivallan seurauksena.”
Millaisia uudistuksia tarvitaan?
”Isoja rakenteellisia uudistuksia poliisien koulutukseen, siihen miten voimankäyttöön suhtaudutaan ja minkälaisia voimankäyttökeinoja poliiseille annetaan. Olisi puututtava myös siihen, millaisen voimankäytön poliisijohtajat hyväksyvät ja millaiseen he kannustavat.”
”Kaikkien lukujen valossa on päivänselvää, että rakenteellinen rasismi vaikuttaa poliisin toimintaan.”
Poliisin väkivaltaisuudet nousevat julkisuuteen, kun joku videoi ne ja jakaa sosiaalisessa mediassa. George Floydin tapauksessa sillä ei näyttänyt olleen mitään vaikutusta poliisi Derek Chauviniin. Hän jatkoi tukehduttamista, vaikka kamerat kuvasivat ympärillä. Eikö julkisuus ole riittävä pelote?
”Ei näytä ainakaan vielä olevan. Tämä voi liittyä siihen, että tuomiot ja seuraamukset ovat paljon julkisuutta saaneissakin tapauksissa olleet lieviä. Ehkä joillekin poliiseille on voinut syntyä kuva, että ihan sama, vaikka tästä syntyisikin kohu, ei se minuun silti vaikuta. Voi myös olla, ettei julkisuutta edes ajattele, kun tilanne on päällä. Emme tiedä, mitä Chavinin päässä liikkui.”
”Missään tapauksessa julkisuus ei yksin riitä, pitäisi muuttaa rakenteita.”
Joutuvatko poliisit jatkossa aiempaa useammin vastuuseen teoistaan?
”Protesteista on tullut koronan vuoksi isompia ja liikehdintä on massiivisempaa, mutta on liian varhaista sanoa, seuraako siitä lopulta taaskaan mitään.”
Juttua korjattu kello 13.02: Suomen tilanteesta kertovasta lauseesta puuttui kaksi sanaa. Kuolleiden määrä on yhdeksän 20 viime vuoden, ei vuoden aikana.