Matkustajakoneita lentää yhä Iranin ilmatilassa, vaikka sitä on kehotettu välttämään

Ukrainalaisen matkustajakoneen tuhoaminen Iranin ohjuksilla osoitti, etteivät nykyiset varoitusjärjestelmät tuo turvaa konfliktialueilla lennettäessä.

ilmailu
Teksti
Jyri Raivio

Kansainvälinen ilmailuyhteisö on harvoin toiminut niin ripeästi kuin kesän 2014 jälkeen. Silloin ukrainalaiset separatistit venäläisliittolaisineen pudottivat venäläisellä Buk-ilmatorjuntaohjuksella malesialaisen matkustajakoneen Itä-Ukrainan taivaalta. 298 ihmistä kuoli.

Se ei ollut ensimmäinen vastaavanlainen tapaus, mutta sen jälkeen kansainvälinen ilmailuyhteisö päätti, että nyt saa riittää. Jotakin oli tehtävä konfliktialueiden muodostamien lentoturvallisuusriskien torjumiseksi. YK:n alainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO rakensi pikaisesti kaikille avoimen varoitusjärjestelmän, joka aloitti toimintansa alle vuoden Ukrainan tragedian jälkeen.

ICAO:n verkkosivuille luotiin lista konfliktialueista ja niillä lentämiseen asetetuista rajoitteista. Listaa kutsuttiin lyhenteellä CZIR (Conflict Zone Information Repository). Se koottiin lähinnä suurten ilmailumaiden omille toimijoilleen julkaisemista rajoituksista.

Lista alkoi rapautua nopeasti sen jälkeen, kun konfliktimaille itselleen annettiin oikeus kieltää niitä koskevien rajoitusten julkaisu. Vain harva maa halusi julkistaa tietoja, jotka johtaisivat lentojen ja samalla ylilentomaksujen ja turismitulojen ehtymiseen.

CZIR kuihtui eikä konfliktialueiden listaa enää löydy ICAO:n nettisivuilta. EU-maiden oma lentoturvallisuusvirasto EASA sen sijaan jatkaa. Se julkaisee vastaavanlaista listaa lyhenteellä CZIB (Conflict Zone Information Bulletin).