Mammuttia herätetään henkiin - taas

geenitekniikka
Teksti
Susan Heikkinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Mies ihailee pronssisia mammutteja Hanty-Mansijskin kaupungissa Siperiassa Venäjällä maaliskuussa 2009. Kuva Dmitri Lovetski / AP / Lehtikuva.

Japanilaistutkijat ovat jälleen ryhtyneet herättämään henkiin villamammuttia, viime jääkauden jälkeen sukupuuttoon kuollutta norsueläinlajia.

Mammutin palauttamisesta maapallolle on spekuloitu jo vuosia, sillä Siperian ikiroudasta on löytynyt useita hyvin säilyneitä mammuttivainaita – eli mahdollisesti käyttökelpoista DNA:ta.

Viime vuosikymmenen yritykset kariutuivat siihen, että jäätymisen todettiin tuhonneen mammuttien soluja liikaa. Perimäainesta ei saatu eheänä talteen. Vuonna 2008 Japanissa keksittiin kuitenkin tekniikka, jolla perimäaineksen kerääminen onnistui myös hajonneista soluista.

DNA otettiin talteen 16 vuotta jäätyneenä säilytetyn hiiren soluista ja siirrettiin hiirinaaraalta otettuun, perimästä tyhjennettyyn munasoluun. Sopivasti ärsytettynä tämä solu saatiin jakautumaan alkioasteelle samaan tapaan kuin tavallinen siittiön hedelmöittämä munasolu. Näin saatiin vuosia sitten kuollut hiiri herätettyä kloonina henkiin.

Läpimurto hiirillä kannusti myös osakalaisen Kinkin yliopiston professoria Akira Iritania, joka tiimeineen on kaavaillut mammutin henkiinherättämistä aiemminkin. Jospa mammutin perimä asetettaisiin taloksi tavallisen afrikannorsunaaraan munasoluun?

”Tekniset ongelmat on nyt ratkaistu, enää tarvitaan hyvä kudosnäyte jäätyneestä mammutista”, Iritani sanoi brittiläiselle Daily Telegraph -lehdelle tammikuussa.

Iritanin mukaan mammutti saattaa nähdä päivänvalon jo 4 – 5 vuoden kuluttua. Kudosnäytteen hän aikoo etsiä Siperiasta itse, joko etsimällä uuden mammutin tai hankkimalla venäläisiltä näytteen jo löydetystä mammutista.

Perimän siirtäminen norsun munasoluun olisi ajankohtaista ehkä parin vuoden kuluttua. Kun alkio olisi saatu siirrettyä norsunaaraan kohtuun, olisi edessä vielä arviolta 600 päivän kantoaika.

Kinkin yliopisto on aiemminkin kunnostautunut geeniteknologiassa. Kinkissä on muun muassa istutettu sikaan pinaattikasvin geeni. ”Pinaattisian” liha on rasvakoostumukseltaan terveellisempää kuin tavallisen sian.

Jos mammutin henkiin herättäminen onnistuu, ovatko dinosaurukset vuorossa seuraavana?

Tuskin. Dinosauruksia on toistaiseksi löydetty vain fossiloituneina, eikä niiden DNA:ta ole säilynyt tarpeeksi.