Mädäntynyt poliittinen kulttuuri ajoi Itävallan syvään kriisiin – ”Huippupoliitikkojen korruptio pilaa demokratian”
Uutisanalyysi: Liittokanslerin virasta eronnut Sebastian Kurz yrittää pitää ohjakset käsissään ja suunnittelee paluuta maan johtoon.
Lahjontaa, valheita ja ostettuja lehtijuttuja ja mielipidemittauksia. Itävallan politiikan mädännäisyys paljastui karkeasti viime viikolla, kun tiedot liittokansleri Sebastian Kurziin kohdistuvista korruptiosyytöksistä tulivat julki.
Talousrikollisuutta tutkiva syyttäjänvirasto WKStA epäilee Kurzia ja useita muita konservatiivisen kansanpuolueen (ÖVP) johtohenkilöitä muun muassa lahjonnasta ja valehtelusta. Virasto julkisti perjantaina kaksi laajaa raporttia, yhteensä 490 sivua, joissa perustellaan syytöksiä.
”Sebastian Kurz on keskushenkilö. Kaikki teot on tehty ensisijaisesti hänen etujensa mukaisesti”, syyttäjäviraston tutkijat toteavat.
Kurz on kiistänyt syyllistyneensä laittomuuksiin. Poliittinen paine kasvoi kuitenkin viikonloppuna niin kovaksi, että hän joutui eroamaan liittokanslerin tehtävästä.
Kurz yrittää pitää silti ohjakset tiukasti omissa käsissään. Hän aikoo jatkaa ÖVP:n puheenjohtajana ja ottaa itselleen myös parlamenttiryhmän johtajan tehtävät, mikä antaisi hänelle paljon sananvaltaa. Ja mikä tärkeintä, parlamenttiasema takaa toistaiseksi myös syytesuojan.
Oppositio on arvostellut voimakkaasti Kurzin operaatiota. Sosiaalidemokraattisen SPÖ: n puheenjohtaja Pamela Rendi-Wagner kutsuu häntä varjokansleriksi, joka ohjailee politiikkaa taustalta.
Uudeksi liittokansleriksi nouseva ulkoministeri Alexander Schallenberg, 52, on Kurzin luottomies. Hän on Kurzille myös kiitollisuudenvelassa nousujohteisesta urastaan.
Itävallassa epäillään, että Kurz pyrkii uudelleen liittokansleriksi vuoden 2024 vaaleissa. Sanomalehti Kronen Zeitung vertaa häntä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin, joka nosti vuonna 2008 Dmitri Medvedevin sijaishallitsijakseen ja palasi neljän vuoden kuluttua uudelleen presidentiksi.
Sebastian Kurz, 35, tunnetaan politiikan ihmelapsena. Hänet valittiin 24-vuotiaana valtiosihteeriksi ja ulkoministeriksi kolme vuotta myöhemmin. Noustessaan ensimmäisen kerran liittokansleriksi hän oli 31-vuotias.
Kurz on sujuva ja sanavalmis teflonpoliitikko, johon skandaalit eivät ole tähän mennessä tarttuneet.
Puoluejohtajana hän on kääntänyt ÖVP:n linjaa jyrkästi oikealle. Hän on ajanut tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, mikä on syönyt elintilaa äärioikeistolaiselta vapauspuolueelta FPÖ:ltä.
Kurz muodosti ensimmäisen hallituksensa yhdessä FPÖ:n kanssa maahanmuuttokriisin jälkimainingeissa vuonna 2017 .
Hallitus kaatui puolitoista vuotta myöhemmin niin sanottuun Ibiza-skandaaliin. FPÖ:n puheenjohtaja ja varaliittokansleri Heinz-Christian Strache joutui eroamaan, kun Ibizalla salaa kuvattu video paljasti, että hän oli tarjonnut venäläiselle oligarkille vaalirahoituksen vastikkeeksi osuuksia julkisissa rakennushankkeissa. Hän jäi kiinni myös oman puolueensa varojen väärinkäytöstä.
Kurzia syytetään nyt valehtelusta. Hänen epäillään antaneen Ibiza-skandaalia selvittäneille tutkijoille vääriä tietoja omasta roolistaan tapahtumien selvittelyissä.
Tutkijoita kiinnostaa myös se, kuinka Kurzin luottomies Thomas Schmid nostettiin valtion omistuksia hallinnoivan Öbag-yhtiön toimitusjohtajaksi. Schmid toimi Kurzin ensimmäisessä hallituksessa valtiovarainministeriön valtiosihteerinä. Hän järjesteli Itävallan valtion 25 miljardin euron arvoiset teolliset omistukset Öbagiin ja valitutti itsensä yhtiön pääjohtajaksi.
Kurzia ja hänen lähipiiriään syytetään myös tekaistuista mielipidekyselyistä ja imartelevista lehtiartikkeleista, joita teetettiin Österreich-ilmaisjakelulehteen valtion rahoilla hänen asemansa vahvistamiseksi vuosina 2016 ja 2017. Kurz oli päätetty tuolloin nostaa ÖVP:n johtoon ja sitä kautta liittokansleriksi.
Tutkijoiden käsiinsä saamat tekstiviestit viittaavat siihen, että Kurz olisi pyytänyt Thomas Schmidia ostamaan mediakonsernilta myönteistä julkisuutta. Lehtitalolle maksettiin 144 000 euron palkkio, joka katettiin väärennettyjen laskujen avulla valtiovarainministeriön varoista. Lisäksi mediayhtiöstä ostettiin mainostilaa 1,3 miljoonalla eurolla kahden vuoden aikana.
Kurz sekä Österreich-konserni ovat kiistäneet syytökset.
Vuoden 2019 parlamenttivaalien alla Kurz lupasi puuttua korruptioon, jolla on pitkät perinteet Itävallan politiikassa. Kaveritaloudeksi eli Freunderlwirtschaftiksi kutsuttuun järjestelmään liittyvät lehmänkaupat ovat nakertaneet pahasti politiikkojen uskottavuutta.
ÖVP ja sosiaalidemokraatit vuorottelivat vuosikymmenten ajan vallassa. Kumpikin nosti hallituskaudellaan oman puolueensa uskollisia kaadereita tärkeisiin tehtäviin ja palkitsi heitä muilla tavoin. ÖVP on pyrkinyt viime vuosina miehittämään erityisesti oikeuslaitosta.
Voitettuaan vaalit Kurz muodosti toisen hallituksensa yhdessä vihreiden kanssa. Koronapandemian alkuvaiheessa hänen suosionsa kipusi korkeimmillaan noin 40 prosenttiin.
Nyt suosio on laskussa, mutta ÖVP tukee edelleen Kurzia, vaikka puolueen sisältä kuuluu myös kritiikkiä. Esimerkiksi Itävallan tilintarkastustuomioistuimen entinen johtaja Franz Fiedler arvostelee kovasanaisesti puoluejohtoa demokratian romuttamisesta.
”Huippupoliitikkojen pitäisi taistella korruptiota vastaan, mutta näin ei ole käynyt. Suurin hallituspuolue on saavuttanut kaikkien aikojen pohjalukemat, joita ei olisi pidetty aikaisemmin mahdollisina, hän sanoo saksalaisen Der Spiegel-lehden haastattelussa.
”Korruptio, pieni tai suuri, pilaa oikeusvaltion. Huippupoliitikkojen korruptio pilaa myös demokratian.”
Konservatiivien hallituskumppani vihreät on kampanjoinut vuosia puhtaan politiikan puolesta. Puolue korosti viime viikolla, että yhteistyö voi jatkua vain siinä tapauksessa, että Kurzin tilalle nimitetään ”moitteeton henkilö”. Puoluejohdon mukaan Alexander Schallenberg täyttää vaatimuksen.
Vihreät haluaa jatkaa hallituksessa, sillä sen monet keskeiset hankkeet, kuten ekologinen verouudistus ovat vasta tulossa parlamentin käsittelyyn. Päätökseen vaikutti osaltaan myös se, että ennenaikaiset vaalit saattaisivat johtaa vihreiden tappioon.
Sebastian Kurzia on verrattu julkisuudessa Unkarin pääministeriin Viktor Orbániin. Hän on pyrkinyt kasvattamaan vaikutusvaltaansa mediassa ja oikeuslaitoksessa, mutta tilanne ei ole vielä läheskään yhtä paha kuin Unkarissa.
Wieniläinen politiikantutkija Natascha Strobl syyttää mädäntyneestä poliittisesta kulttuurista myös mediaa, jolla on perinteisesti erittäin läheiset suhteet politiikkoihin.
”Itävalta on hyvin pieni maa. Politiikka ja journalismi muodostavat oman pienen mikrokosmoksen, jossa kaikki tuntevat toisensa”, hän sanoo. ”Tarvitsisimme uusia ihmisiä, jotka eivät kuuluisi näihin klikkeihin.”