Maailmaa ei ruokita luomulla - keinotekoinen liha saisi ruoan riittämään

lihantuotanto
Teksti
Marko Hamilo
Soijapapujen sadonkorjuuta Nebraskassa Yhdysvalloissa. Kuva Nati Harnik / AP.

Maailman väestö kasvaa yhä, Aasian keskiluokka on alkanut syödä lihaa ja ruokaa jalostetaan biopolttoaineiksi. Planeettamme viljelykelpoinen maa ei tätä menoa riitä ruokkimaan ihmiskuntaa.

Maatalous on jo nyt syrjäyttänyt lauhkean ilmastovyöhykkeen ruohomaista 70 prosenttia, savanneista 50 prosenttia ja metsistä 45 prosenttia, kirjoittaa Scientific American. Ruoantuotanto saastuttaa vesistöjä, aiheuttaa merkittävän osan kasvihuonekaasujen päästöistä ja kuluttaa makeaa vettä.

Monet tiedostavat kuluttajat suosivat ilman keinolannoitteita ja kemiallisia torjunta-aineita tuotettua luomuruokaa. Teollisten väkilannoitteiden ansiosta ruokaa riitti viime vuosisadan loppupuolella seitsemään miljardiin kasvaneelle ihmiskunnalle.

Maailman väestön ennustetaan kasvavan tällä vuosisadalla ainakin yhdeksään miljardiin. Pystyykö sen ruokkimaan luomulla?

Typen puute vaivaa

Ympäristötutkijat Minnesotan yliopistosta ja Montrealin McGillin yliopistosta analysoivat 66 tavanomaisia ja luonnonmukaisia menetelmiä vertailevaa tutkimusta. Nature-lehdessä julkaistun, 34 viljelyskasvia kattavan tutkimuksen mukaan sadot luonnonmukaisesti viljellyillä mailla jäävät yleisesti ottaen merkittävästi pienemmiksi kuin tehotuotannossa.

Luomun kriitikot ovat siis oikeassa siinä, ettei koko maailman väestön ruokkiminen kokonaan ilman väkilannoitteita ja torjunta-aineita ole mahdollista.

Ero luonnonmukaisen viljelyn ja tehotuotannon välillä kuitenkin vaihteli huomattavan paljon menetelmästä riippuen. Luomusadot hävisivät tehotuotannolle vain viisi prosenttia palkokasvien, kuten sinimailasen tai papujen, sekä monivuotisten viljelykasvien, kuten hedelmien tuotannossa.

Sen sijaan väestön ruokkimisen kannalta ratkaisevan tärkeiden viljakasvien, kuten vehnän ja maissin, tuotannossa tavanomaiset menetelmät ylsivät jopa 25 prosenttia luonnonmukaista viljelyä parempaan satoon.

Luonnonmukaisesti viljeltyjen kasvien satoa rajoitti tutkimuksen mukaan eniten sidotun typen puute. Väkilannoitteet pystyvät vastaamaan kasvien kasvukaudenaikaiseen suureen sidotun typen tarpeeseen paremmin kuin hitaammin typpeä kasveille tarjoavat luomuvaihtoehdot, kuten lanta tai typpeä sitovat kesantokasvit.

Jos ihmiskunta söisi vähemmän lihaa ja maitotuotteita, viljelymaa riittäisi kasvavankin väestön tarpeisiin ja ilmakehään pääsisi vähemmän märehtijöiden röyhtäilemää kasvihuonekaasua metaania. Kuluttajat eivät kuitenkaan näytä suostuvan tähän vapaaehtoisesti.

Jauhelihaa kantasoluista

Tutkijat etsivät kuluttajille kelpaavia lihankorvikkeita kahdelta suunnalta. Maastrichtin yliopiston tutkija Mark Post aikoo paistaa vielä tänä vuonna maailman ensimmäisen jauhelihapihvin, joka on kasvatettu laboratoriossa lihasten kantasoluista.

Stanfordin yliopiston molekyylibiologi Patrick Brown taas etsii menetelmiä, joilla proteiinipitoisista viljelykasveista voisi jalostaa lihaa ja juustoja muistuttavia tuotteita.

Vancouverissa tiedekokouksessa viime helmikuussa puhuneen Brownin mukaan nykyiset soijapohjaiset lihankorvikkeet eivät vastaa kuluttajien makumieltymyksiä. Brownin mukaan ympäristön kannalta ainoa kestävä vaihtoehto on tuottaa kasveista rakenteeltaan, maultaan ja ulkonäöltään niin hyvin lihaa imitoivia tuotteita, etteivät kuluttajat erota niitä aidosta.