Luottamus Boris Johnsoniin murentunut: Jatkoaika briteille on Brysselissä kaikkea muuta kuin ilmoitusasia

Lehtitiedon mukaan oppositio ja konservatiivikapinalliset hakivat EU:lta alustavan vihreän valon jatkoajalle ennen tämänviikkoista operaatiotaan.

Boris Johnson
Teksti
Mika Horelli

Britannian parlamentin hyväksyi tällä viikolla lain, joka pakottaa pääministeri Boris Johnsonin hakemaan brexit-eropäivälle lykkäystä. Samalla muissa EU-maissa kysytään yhä kuuluvammin, onko kärsimystä pakko enää jatkaa, vaikka Britannia pyytäisikin jatkoaikaa.

Kaikki maaliskuusta 2018 lähtien tehdyt mielipidetiedustelut ovat kertoneet yksiselitteisesti, että enemmistö briteistä äänestäisi uudessa kansanäänestyksessä brexitiä vastaan. Tästä syystä EU-maiden pääkaupungeissa ja erityisesti Berliinissä on haluttu antaa eron peruuntumiselle mahdollisuus. Lontoo on saanut jo kaksi jatkoaikaa.

Vaikka Johnson on vannonut, että ”makaa mieluummin kuolleena katuojassa” kuin hakee brexitille jatkoaikaa, hän voi joutua valitsemaan virkansa säilyttämisen tai nöyrtymisen välillä. Lopputulos ei ole itsestään selvä. Päätös jatkoajasta edellyttää jäljelle jäävien EU-maiden yksimielisyyttä.

Viimeksi Ranskan entinen EU-suurlähettiläs Pierre Sellal varoitti BBC:n Radio 4:n Today-ohjelmassaan perjantaina 6. syyskuuta 2019, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron suhtautuu erittäin kriittisesti jatkoajan myöntämiseen, jollei sille ole olemassa todella perusteltua syytä.