Lentokonejättien miljardiriidalle ei loppua näy: Boeing ja Airbus tulkitsevat päätöksiä tyystin eri tavoin

Yli kymmenen vuotta kestänyt riitely syö pahasti sekä riitapukareiden että WTO:n uskottavuutta ja hyödyttää vain juristien armeijaa.

Airbus
Teksti
Jyri Raivio

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Maailman kauppajärjestö WTO julkisti maanantaina uusimman päätöksensä kahden jättimäisen lentokoneenvalmistajayhtiön välisessä riidassa.

WTO:n riitojenratkaisumekanismiin kuuluva vetoomuselin (Appellate Body) päätti, ettei Washingtonin osavaltio ollut rikkonut valtiontukisäädöksiä antaessaan Boeingille satojen miljoonien arvosta verohelpotuksia. Jos niitä ei olisi annettu, yhtiö olisi siirtänyt uuden laajarunkoisen konemallinsa B-777X:n tuotannon muualle.

Päätös oli päinvastainen verrattuna viime marraskuussa tehtyyn edelliseen ratkaisuun.

Mahtava voitto, iloitsi Boeing.

”Päätös vahvistaa, ettei Boeingin Washingtonin osavaltiossa saama verokohtelu ole kiellettyä valtiontukea.” Boeingin lakiasiain johtajan J. Michael Luttigin mukaan EU:n valitus oli vain yritys siirtää huomio pois siitä 22 miljardin dollarin valtiontuesta, jota Airbus on saanut Euroopan hallituksilta.

Mahtava voitto, iloitsi myös Airbus.

Yhtiö tosin myönsi, että marraskuun verotusratkaisu oli käännetty päälaelleen, mutta ei hätää. Käynnissä oleva erillinen selvitys on kuitenkin osoittanut verotukien olevan laittomia ja aiheuttavan suurta vahinkoa Airbusille.

Airbus väittää, että eri WTO-prosesseissa käsiteltyjen tukiaispäätösten yhteisvaikutus merkitsee yhtiölle vähintään sadan miljardin euron menetettyjä kauppoja. ”Peli on kaikkea muuta kuin menetetty”, Airbusin viestinnästä vastaava varatoimitusjohtaja Rainer Ohlert sanoo.

 

Yli kymmenen vuotta sitten aloitettu peli, kiistely kahden jättiläisen valtiontuista, siis jatkuu.

Siitä kärsivät kaikki kolme osapuolta eli Airbus, Boeing ja WTO. Siitä hyötyvät vain kansainväliseen kauppaan ja sen riitoihin perehtyneet juristit, jotka varmasti ovat tienanneet tästä mammuttikiistasta jo jumbojetillisen verran dollareita.

Kiistelyn takana on epäselvästi muotoiltu sopimus lentokoneteollisuuden valtiontuista. Airbus on kehittänyt kaikki konetyyppinsä samalla mallilla. Yhtiön kotimaiden veronmaksajat antavat tuotekehitykseen vakuudettomia luottoja, jotka maksetaan takaisin sitä mukaan kun koneita myydään.

Näin on tehnyt myös Suomi, jonka tuotekehitysluoton turvin Patria kehitti siiven ilmanohjaimet eli niin sanotut spoilerit Airbusin A380-superjumboon.

Boeingin ja samalla siis Yhdysvaltain hallituksen mielestä tämä on laitonta valtiontukea. Airbus ja sen asiaa ajava EU ovat tietenkin toista mieltä.

Niiden mielestä taas Boeing saa suuria julkisia tukiaisia Washingtonin osavaltion verohelpotusten ja ennen kaikkea ilmavoimien tilauksiin tehtävän, julkisesti rahoitetun tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta.

irbusilla on itselläänkin sotilastuotantoa, mutta sen määrä on Boeingiin verrattuna pieni. Boeing ja Yhdysvaltain viranomaiset kiistävät tällaisen tukielementin olemassaolon.

Kiinasta ja Venäjältä tulevat tuotteet kehitetään täysin valtion tuella. 

WTO puolestaan punnertaa mahdottomien vaatimusten ristitulessa. Maailman kauppajärjestö on muutenkin kaukana suuruutensa päivistä. Suurten, maailmanlaajuisten kauppasopimusten neuvottelu WTO:ssa on osoittautunut mahdottomaksi tehtäväksi.

Geneven kauppapoliitikoille on jäänyt lähinnä riitojen ratkaisu. Tavoitteena on nopea toiminta. Normiaika on vuosi, joka pitenee 15 kuukaudeksi, jos päätöksestä valitetaan.

Lentokonekiistassa tavoiteaikataulu on jäänyt kaukaiseksi haaveeksi. Tukiaisista on nyt riidelty yli kymmenen vuotta. Aina löytyy jokin uusi vinkkeli, josta nostetaan uusi valitus ja jonka ratkaisusta jompikumpi pomminvarmasti valittaa. Touhu syö sekä osapuolten että WTO:n uskottavuutta.

Yksi mahdollinen ratkaisu olisi valtiontukisääntöjen selkiyttäminen. Se on kuitenkin vielä vaikeampi tehtävä kuin yksittäisten riitojen ratkaisu.

Siviili-ilmailumarkkinoille on nousemassa ja jo noussutkin uusia yrittäjiä muun muassa Kiinasta ja Venäjältä. Niiden tuotteet kehitetään täysin valtion tuella. Jos se halutaan kieltää, koko valtiontukisäädöstö joutaa romukoppaan.

Sekä Boeing että Airbus surffaavat nyt korkeasuhdanteen aallonharjalla. Airbusin kapearunkokoneiden tilauskirjat ulottuvat täydellä tuotantovauhdilla seitsemän, Boeingin kuuden vuoden päähän.

Ehkä siellä Seattlessa ja Toulousessa kannattaisi keskittyä enemmän lentsikoiden kokoamiseen ja vähemmän kauppapoliittiseen riitelyyn. Voittajaa siitä ei näy löytyvän.