Länsi-Balkanilla kuohuu, EU etsii pelastusta tarjoamalla jäsenyyttä – ”Olemme puolen askeleen päässä sodasta”

Amerikkalainen tutkimuslaitos pelkää, että Balkanin maat ovat luisumassa pois demokratian tieltä.

Balkan
Teksti
Tuula Koponen Pentti Väistö

EU-komissio lupasi helmikuussa 2018 julkistamassaan strategiassa, että unionin ovi on taas auki, tällä kertaa Länsi-Balkanin kuutosille eli Albanialle, Bosnia-Herzegovinalle, Kosovolle, Makedonialle, Montenegrolle ja Serbialle.

EU-putken kärjessä ovat Montenegro ja Serbia, jotka komission arvion mukaan voisivat päästä unioniin jo 2025.

Albania ja Makedonia ovat pian saamassa ehdokasmaan aseman. Bosnia-Hertsegovinalle ja Kosovolle EU:n ovi avautuisi näiden ”omien ansioiden ja edistymisen sanelemalla vauhdilla”.

Ajatuksena on, että EU-jäsenyys sitoisi Balkanin valtiot demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion tielle. Vastaava idea ohjasi osaltaan myös EU:n vuosien 2004, 2007 ja 2013 itälaajenemisia ja tuotti myös tuloksia – ainakin osittain.

Vuonna 2004 unioniin liittyneet Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua ovat kehittyneet unionissa vakaiksi demokratioiksi. Samoin entisen Jugoslavian perijävaltioista parhaiten jaloillaan ovat ne kaksi, jotka ovat jo liittyneet unioniin: Slovenia ja Kroatia.