Laaja konkurssiaalto uhkaa Venäjää
Pankkiyhdistys kiirehti keskuspankkia laskemaan korkoja, vaikka rupla heikkenee edelleen.
Venäjää uhkaa laaja konkurssiaalto, ellei keskuspankki laske nopeasti korkojaan, varoittaa Venäjän alueellisten pankkiyhdistysten puheenjohtaja ja duuman rahoitusmarkkinakomitean varapuheenjohtaja Anatoli Aksakov.
”Pankinjohtajat uskovat, että tilanne johtaa konkurssiaaltoon, joka koskee rahoituslaitosten lisäksi monia toimialoja ja yrityksiä”, Aksakov toteaa kirjeessään Venäjän keskuspankille.
Länsimaiden asettamat pakotteet ovat ajaneet monet venäläisyhtiöt vakaviin rahoitusvaikeuksiin. Samaan aikaan raakaöljyn hinnan romahdus laskee ruplan kurssia ja kiihdyttää inflaatiota. Rupla on menettänyt vuodessa lähes puolet arvostaan, vaikka keskuspankki on tukenut sitä yli 80 miljardilla dollarilla ja ohjauskorko on nostettu 17 prosenttiin.
Ruplan kurssi romahti parikymmentä prosenttia joulukuun puolivälissä. Syöksyä kiihdytti tuolloin uutinen, jonka mukaan valtiollinen öljyjätti Rosneft olisi vaihtanut keskuspankilta saamansa kymmenen miljardin dollarin arvoisen ruplaluoton välittömästi länsivaluutaksi.
Kurssilasku on sen jälkeen tasaantunut, mutta ruplan arvo heikkeni jälleen maanantaina 1,3 prosenttia suhteessa dollariin. Aamupäivällä eurolla sai noin 74,5 ruplaa ja dollarilla lähes 63 ruplaa. Danske Bankin Venäjän markkinoita seuraava ekonomisti Vladimir Milaševski ennusti, että kurssi putoaa edelleen, jos öljyn hinta laskee.
Asakovin mielestä Venäjän keskuspankin pitäisi laskea ohjauskorkonsa jo tässä kuussa 15 prosenttiin ja sitten vähitellen 10,5 prosenttiin eli samalle tasolle kuin ennen kriisiä. Nykyinen 17 prosentin ohjauskorko pakottaa monet yritykset maksamaan lainoistaan käytännössä jopa 30 prosentin korkoa.
Asakovin kommentit kertovat paljon Venäjän talouden tilanteesta. Luottoluokituslaitos Fitch pudotti perjantaina Venäjän luottoluokituksen alimpaan sijoituskelpoiseen luottoluokkaan BBB- eli pykälän päähän roskalainaluokasta. Fitchin mukaan Venäjän talous saattaa supistua tänä vuonna neljä prosenttia. Luottoluokittaja Standard & Poor’s pudotti Venäjän samaan luokkaan jo huhtikuussa.
Venäjän hallitus on yrittänyt helpottaa rahoituskriisiä pumppaamalla lisää rahaa pankkeihin. Esimerkiksi VTB-pankki sai viime viikolla valtiolta 1,7 miljardia dollaria ja Gazprombank 680 miljoonaa. Keskisuuriin pakkeihin kuuluva Trust Bank pelastettiin konkurssilta joulun alla.
Venäjän suurin liikepankki Sberbank pelkää muiden pankkien tavoin talletuspakoa. Se ei ole tarvinnut toistaiseksi julkista tukea. Pankin pääjohtaja, entinen talousministeri German Gref on arvostellut voimakkaasti Putinin talouspolitiikkaa.
Hallituksen kerrotaan antaneen 2,6 miljardin dollarin tukilainan maakaasuyhtiö Novatekille. Jääkiekkojoukkue Jokereiden ja Hartwall Arenan omistajiin kuuluva Gennadi Timtšenko omistaa neljänneksen yhtiöstä.
Venäjän keskuspankin valuutta- ja kultavarannot ovat huvenneet vuoden 2008 jälkeen kolmanneksella 385 miljardiin dollariin. Niistä 170 miljardia on sijoitettu kansallisiin hyvinvointirahastoihin. Rahat on korvamerkitty suurten valtionyhtiöiden tukemiseen.
Myös hallituksen keinot tuntuvat olevan vähissä. Se määräsi maanantaina syyttäjäviranomaiset seuraamaan polttoaineiden, elintarvikkeiden ja lääkkeiden hintakehitystä. Viranomaisia on kehotettu puuttumaan tilanteeseen nopeasti myös silloin, jos palkat tai eläkkeet ovat myöhässä.
Eläkkeitä ja valtion palkkoja maksettiin jo vuoden 2008 finanssikriisin aikana valtion öljyrahastosta. Nykyvauhdilla vararahastot syödään loppuun alle kahdessa vuodessa.