Kun Zelenskyi puhui Italian parlamentille, joka kolmas edustaja jätti osallistumatta - EU-maissa riittää Putinin myötäilijöitä
Ukrainan presidentin esiintyminen sai myös Ranskan Marine Le Penin kiemurtelemaan: ”En erityisemmin ihaile Zelenskyiä.”
Useissa EU-maissa varsinkin äärioikeistolaisten populistipuolueiden on edelleen erittäin vaikea tuomita Vladimir Putinin toimintaa. Hyvä esimerkki tästä saatiin 22. maaliskuuta, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui Italian parlamentille videoyhteyden välityksellä. Arviolta joka kolmas italialainen parlamentaarikko jätti osallistumatta tilaisuuteen.
Osa tilaisuutta boikotoineista edustajista perusteli ratkaisuaan sillä, että parlamentin olisi pitänyt yhtä lailla kutsua Vladimir Putin puhumaan sodan syistä. Viiden tähden liikkeestä viime vuonna eronneen Alternativa-puolueen nykyinen senaattori Bianca Laura Granato väitti, että Zelenskyin puheen salliminen teki kansallisesta parlamentista ”globaalin agendan ajajia”.
Lega-puolueen Vito Comencini väitti puolestaan, että osallistuminen Zelenskyin puheen kuuntelemiseen olisi osoittanut kunnioituksen puutetta Donbassin ”kansantasavallan” asukkaita kohtaan.
Yhteistä Zelenskyin puheen tuominneille italialaisille kansanedustajille on myös se, että he ovat vastustaneet aseiden toimittamista Ukrainalle ja väittäneet, että sodan todellinen syy on Naton aggressiivinen laajenemishalu. Italia on itse Nato-maa.
Mielipidemittauksissa 12 prosenttia kaikista italialaisista on sitä mieltä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli oikeutettu. Äärikoikeiston kannattajien piirissä luku oli 36 prosenttia.
Italian Venäjä-myönteisyyttä on osaltaan selitetty maiden pitkällä yhteistyöllä kulttuurin, talouden ja politiikan aloilla. Muun muassa kirjailijat Nikolai Gogol ja Maksim Gorki viettivät aikoinaan pitkiä aikoja Italiassa. Pietarin rakentamisessa italialaisilla arkkitehdeilla on merkittävä rooli.
1900-luvun Länsi-Euroopan suurin kommunistipuolue oli Italiassa ja sillä oli vankat siteet Moskovaan. Venäjää opiskeltiin yliopistoissa kautta Italian ja samalla kasvatettiin uusia sukupolvia Venäjän ystäviä.
Venäjän politiikan ystäviä löytyy muualtakin kuin Italiasta. Tällä hetkellä eniten parrasvaloissa on juuri parlamentivaalit voittanut Unkarin valtapuolue Fidesz, jonka johtaja, pääministeri Viktor Orbán kutsui voitonpuheessaan Ukrainan presidenttiä vastustajakseen.
Orbán sai vaalivoittonsa jälkeen lämpimät onnittelut Putinilta. Kremlin mukaan vaikeasta kansainvälisestä tilanteesta huolimatta Unkarin ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden kehittyminen täyttää täysin molempien osapuolten intressit.
Unkari on kieltänyt kuljettamasta alueensa kautta aseita Ukrainaan ja toisin kuin muut EU-maat, ilmoittanut valmiudestaan maksaa Venäjältä ostetusta energiasta ruplissa.
Tukea Putinille löytyy myös Ranskan Kansallisesta liittoumasta, jonka johtaja Marine Le Pen on kirimässä presidentti Emmanuel Macronin kannoilla presidentinvaaleissa. Vaalien ensimmäinen kierros pidetään sunnuntaina 10. huhtikuuta.
Kun Zelenskyi puhui Ranskan parlamentissa 23. maaliskuuta, Le Pen aikoi ensin jättää puheen väliin.
”En erityisemmin ihaile Zelenskyiä. Hän käyttäytyy kuten valtionpäämies, eikä sen pitäisi herättää erityistä ihailua. Sen pitäisi olla normaalia toimintaa”, hän sanoi France Info -kanavan haastattelussa.
Hieman myöhemmin hän kuitenkin muutti suunnitelmiaan ja päätti sittenkin osallistua tilaisuuteen.
Le Pen tunnetaan Putinin ihailijana, joka piti vuonna 2014 itsestäänselvänä, että Krim kuuluu Venäjälle. Le Penin kriitikkojen mukaan Putin osti hänet määräämällä venäläiset pankit lainaamaan yksitoista miljoonaa euroa Le Penin vaalikampanjaan vuonna 2014. Lainoja ei ole maksettu takaisin, ja vuonna 2020 tehdyn sopimuksen mukaan takaisinmaksuohjelma jatkuu vuoteen 2028 asti.
Ennen Ukrainan sotaa painetuissa vaaliesitteissään Le Pen poseerasi sädehtivänä Putinin rinnalla. Le Penin kanssa äärioikeiston äänistä kilpaileva Éric Zemmour puolestaan on kyseenalaistanut, voidaanko venäläisiä todella syyttää Butšassa paljastuneista raakuuksista ja siviilien murhista.
Tukea Putinin politiikalle löytyy myös muun muassa Kreikasta, jossa kansallismielisen Kreikkalainen ratkaisu -puolueen puheenjohtaja ja europarlamentaarikko Kyriákos Velópoulos on julkisesti syyttänyt Ukrainan sodasta Natoa. Hänen mukaansa Nato oli uhkaamassa Venäjää tunkemalla sen rajoille. Myös Velópouloksen on raportoitu saaneen vaalirahaa Moskovasta.
Myös alankomaalainen kansanedustaja, Forum voor Democratie -puolueen perustaja ja puheenjohtaja Thierry Baudet väitti maan parlamentissa, että Venäjällä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hyökätä puolustautuakseen tulossa olevaa hyökkäystä vastaan.