Pienin, horjuvin askelin
Kreikka toipuu hitaasti kymmenen vuoden velkakriisistä. Talous kasvaa taas, mutta edessä on vuosien rankka taival.
Leipuri Adriano Revithis, 55, muistaa hyvin kultaisen vuosikymmenen ennen kriisiä. Elettiin 2000-lukua. Kreikkalaisilla meni niin lujaa, että hälytyskellojen olisi pitänyt soida.
”Pankeista sai lainaa mihin tahansa, vaikka lomamatkaan. Velkaa suorastaan tyrkytettiin. Jotkut täälläkin ottivat, 15 000 tai jopa 45 000 euroa.”
Drepano on 1 400 asukkaan kylä manner-Kreikan eteläosassa Peloponnesosin niemimaalla. Revithis tuntee drepanolaiset kuin oman perheensä. Hän on pyörittänyt isoisänsä perustamaa Sofias-leipomoa kylässä pian 40 vuotta.
Hän muistaa, miten seinä tuli vastaan vuonna 2009. Kävi ilmi, että Kreikan vaihtotaseen alijäämä oli hurjat 15 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun tilastoihin oli kirjattu 3,7 prosenttia. Valtion kirjanpitoa oli järjestelmällisesti vääristelty.
Valtion lainojen korot ampuivat taivaisiin. Työttömyys räjähti käsiin, pahimmillaan 30 prosenttiin.
Kreikan oli pakko alistua euromaiden ja kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tiukkaan vyönkiristysohjelmaan. Muun muassa eläkkeitä leikattiin useaan kertaan.
”Monessa perheessä yhdestä eläkkeestä oli ruokittu monen sukupolven suut. Lainoja oli mahdotonta lyhentää, eivätkä kaikki kestäneet sitä.”
Kriisi-Kreikka ponkaisi itsemurhatilastoissa Euroopan alhaisimmalta tasolta kärkeen.
Leipuri kuului selviytyjiin, sillä leivän syöntiä tai nimipäivien juhlintaa ystävien ja kakkujen kera kreikkalaiset eivät lopettaneet. Kokonaan kriisi ei leipomoakaan silti ohittanut.
”Kun ennen ostettiin kympillä, nyt leivonnaisiin käytetään viitonen.”
Kreikan velkakriisi on jatkunut vuosikymmenen, mutta nyt maa on nousemassa hiljalleen jaloilleen. Talous kasvaa jo kolmatta vuotta, vaikka vielä aneemisesti, 1–2 prosentin vuosivauhtia.
Pääministeri Kyriákos Mitsotákisin johtama keskustaoikeistolainen hallitus on luvannut vauhdittaa kasvua. Tarkoitus on muun muassa keventää yritysten ja keskituloisten verotusta, haalia ulkomaisia investointeja, yksityistää ja käynnistää pitkään jäissä olleita isoja hankkeita. Listalla on esimerkiksi kaupunkipuiston rakentaminen Ateenan entisen lentokentän paikalle.
Verohelpotukset ovat pieniä mutta tarpeellisia, sillä kriisivuosina kreikkalaisten verot nousivat ennätyslukemiin, korkeammalle kuin Pohjoismaissa.
Hallitus on ollut vallassa vasta heinäkuusta. Adriano Revithis on varovaisen toiveikas.
”Hallituksella on hyviä ajatuksia, ja se on aloittanut lupaavasti. Yhä useammilla on taas töitä, ja rakentaminenkin on pikkuhiljaa alkamassa.”
Myös Drepanoon on vuosien tauon jälkeen rakennettu yksi uusi asuintalo ja keskustan supermarketia on laajennettu. Elantoa kyläläisille tuo ennen kaikkea kaksi asiaa. Seudun mikroilmasto kypsyttää mehukkaita ja makeita mandariineja, jotka poimitaan talvikuukausina. Kesäkaudella aurinkoinen hiekkaranta Plaka täyttyy matkailijoista.
”Kriisi kuitenkin opetti, ettei mitään saada ilmaiseksi, eikä mikään tapahdu automaattisesti. Edessä on vuosien kova uurastus.”
Pääkaupunki Ateenassa optimismi on korkeammalla kuin mandariinintuoksuisessa pikkukylässä.
Sýntagma-aukion lähistöllä sijaitsevalla ostosalueella pitkään suljettuina olleet kaupat, kahvilat ja ravintolat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta taas auki. Talvialennusmyynnit ovat saaneet ateenalaiset liikkeelle.
Talouslehdet hehkuttavat Ateenan pörssin viime vuoden kehitystä ”parhaaksi maailmassa” ja kreikkalaisittain parhaaksi 20 vuoteen. Politico-lehden mukaan Kreikassa on tapahtumassa ”piilossa pysynyt puoli-ihme”.
”Ilmassa on todellakin toiveikkuutta ja orastavaa innostusta. Ihmisillä on enemmän rahaa käytössään”, sanoo Ateenan eteläisellä esikaupunkialueella Voulassa asuva yrityskonsultti Teemu Lehtinen.
Lehtinen on asunut Kreikassa 12 vuotta. Keväästä 2019 lähtien hän on ollut myös paikallisen kaupunginvaltuuston jäsen. Lehtinen edustaa samaa Uusi demokratia -puoluetta kuin pääministeri Mitsotákis.
”Kiinnostus Kreikkaa kohtaan on selvästi lisääntynyt, kun investointeja edistävää lainsäädäntöä on saatu valmiiksi. Paikallisissa yrityksissäkin ilmapiiri on optimistisempi kuin aikoihin.”
Lehtinen arvioi tilannetta myös itse kehittämällään ruuhkabarometrilla. Velkakriisin puhjettua polttoaineiden hinnat liki kaksinkertaistuivat ja nousivat jopa Suomen tasoa korkeammiksi. Liikennemäärät romahtivat, kun samanaikaisesti ihmisiltä loppuivat myös työt ja rahat.
Nyt ruuhkabarometrikin osoittaa paluuta normaaliin.
”Viime syksynä istuimme ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009 lähes päättymättömissä ruuhkissa.”
Lehtinen toivoo, että puoluetoveri Mitsotákisin hallitus puuttuu Kreikan rakenteellisiin ongelmiin: huonoon hallintoon, korruptioon ja liialliseen byrokratiaan. Hänestä kyse on asioista, joihin olisi pitänyt tarttua jo aikoja sitten.
”Kun nämä uudistukset venyivät 2020-luvulle, on selvää, että hallitus joutuu astumaan monille pienille ja suurille varpaille. Se varmasti vaikuttaa suosioon, jos talouskasvu ei lähde jyrkempään nousuun”, Lehtinen sanoo.
”Rutinaa kuuluu jo nyt, että Mitsotákiskin on onnistunut vain korkean tason politiikassa mutta esimerkiksi hallinnon uudistukset ja byrokratian purkaminen ovat retuperällä.”
Kreikkaa hallitsi vuosikymmenten ajan vuorollaan kaksi vanhaa valtapuoluetta: Uusi demokratia ja sosialidemokraattinen PASOK.
Kumpikin haali kannatusta paisuttamalla julkista sektoria ja rahoittamalla menot velkarahalla. Kun jäsenyys euroalueessa laski lainarahan hintaa, holtiton taloudenpito vain paheni. Kreikka yksinkertaisesti eli yli varojensa.
Kun romahdus sitten iski, alkoi velkojien määräämä ankara kuripolitiikka. Myös sitä toteutettiin aluksi vanhojen valtapuolueiden johdolla.
Vastareaktio tuli tammikuun 2015 ylimääräisissä vaaleissa. Voiton vei vasemmistopopulistinen Syriza-puolue, jonka puheenjohtaja Aléxis Tsipras lupasi irrottaa Kreikan kansainvälisestä holhouksesta.
Syrizallakaan ei ollut ihmelääkettä. Lopulta myös Tsipras perääntyi ja taipui talouskuriin. Suuret uudistukset jäivät tekemättä. Lehtinen kutsuu Syrizan valtakautta ”hukatuiksi vuosiksi”.
Kevään 2019 vaaleissa Tsipras hävisi pääministerin paikan Mitsotákisille.
Nyt hallituksen muodostaa taas toinen perinteisistä valtapuolueista: Uusi demokratia. Mitsotákis kuuluu lisäksi yhteen Kreikan vaikutusvaltaisimmista poliittisista suvuista. Hänen isänsä Konstantínos Mitsotákis toimi pääministerinä 1990–1993 ja hänen isoisänsä sekä isoisoisänsä olivat Kreikan parlamentin jäseniä.
Olisi silti väärin puhua paluusta vanhaan. Vaalitulos mylläsi Kreikan poliittisen kartan uuteen asentoon.
Äärioikeisto putosi kokonaan parlamentista. Syriza on maltillistunut ja sitä pidetään nykyisin normaalina vasemmistopuolueena. Puolue veikin ääniä PASOK:lta.
Kreikalle ominainen kaksipuoluejärjestelmä näyttää säilyvän, mutta on mahdollista, että jatkossa sen vasemmisto-osan muodostaa PASOK:n sijaan Syriza.
Kreikka seisoo taas omilla jaloillaan. EU:n ja IMF:n kolmas ja viimeinen rahoitusohjelma päättyi elokuussa 2018. Kokonaisuutena tukipaketti oli maailmanhistorian suurin.
Jalat ovat kuitenkin vielä kovin huterat. Velkakriisi ehti lohkaista kansantaloudesta neljänneksen.
Kreikka on sitoutunut pitämään budjettinsa 3,5 prosenttia ylijäämäisinä vuoteen 2022 asti. Jos tavoitteesta lipsutaan, korot lähtevät nousuun.
Nykyinen kasvuvauhti tuskin riittää tavoitteen saavuttamiseen, sanoo ateenalaisen talouden ja teollisuuden tutkimuslaitoksen (IOBE) pääjohtaja, professori Nikolas Vettas. Hänen mukaansa tarvittaisiin 2–3 prosentin vuotuista talouskasvua.
Tilannetta pahentaa Kreikan talouden yksipuolisuus. Liian paljon on turismin varassa, Vettas sanoo.
”Tarvitsemme innovaatioita, high tech -tuotteita, ja tällä saralla Kreikka on ollut EU:n huonoin.”
Myös työttömyys on yhä korkealla, noin 17 prosentissa.
Velkaa Kreikalla on yli 300 miljardia euroa, joka vastaa kuutta Suomen valtion vuosibudjettia. Velasta 250 miljardia on euromailta ja IMF:tä saatua rahaa. Suomen laskennallinen osuus Kreikan veloista on noin 4,5 miljardia. Tästä Suomen myöntämää suoraa lainaa on noin miljardi. Loput on rahoitettu EU:n rahoitusmekanismien kautta.
Kreikan kykyä maksaa velkansa takaisin professori Vettas on haluton arvailemaan. Sitä ei tällä hetkellä tiedä kukaan. Laskennallisen arvion hän kuitenkin antaa.
”Kreikan talouskasvun pitäisi olla joka vuosi 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa euroalueen maissa, jotta se selviäisi veloistaan.”
Paljon pahemminkin olisi silti voinut käydä, professori muistuttaa.
”Pahin pelkomme oli, että Kreikka romahtaisi. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan me selvisimme, ja se osoitti meidän olevan vahvoja. Kreikka säilytti demokratiansa, EU-jäsenyytensä ja euronsa.”
Kreikassa minimipalkka on noin 750 euroa, mutta varsinkin monet nuoret joutuvat tulemaan toimeen jopa 400 eurolla kuussa.
Velkakriisi on jättänyt jälkeensä valtavat sosiaaliset ongelmat. Eurostatin mukaan lähes kolmannes kreikkalaisista, 3,5 miljoonaa henkeä, elää köyhyydessä tai on vaarassa syrjäytyä. EU-maista synkempiä lukuja löytyy vain Bulgariasta ja Romaniasta.
Kreikassa ei ole samanlaista sosiaalista turvaverkkoa kuin Suomessa. Ainoa turva ovat perhe ja ystäväverkostot.
”Useimmat kreikkalaiset tekevät töitä tuhannen euron kuukausituloilla, jopa sen alle”, Vettas sanoo.
Minimipalkka on noin 750 euroa kuussa, mutta varsinkin monet nuoret joutuvat tulemaan toimeen jopa 400 euron kuukausituloilla.
Velkakriisin aikana jopa puoli miljoonaa kreikkalaista muutti maasta. Lähtijät olivat pääasiassa nuoria ja hyvin koulutettuja. Heille olisi käyttöä kriisistä toipuvassa maassa.
Korkeat verot kuitenkin hillitsevät monen palaamishaluja, Vettas sanoo.
Kaikkein pienituloisimmille Kreikan verotus on kevyt. Alle 8 000 euron vuosittaisia ansiotuloja ei veroteta lainkaan. Mutta jos vuosituloja on 45 000 euroa, erilaisia veroja ja sosiaalimaksuja joutuu maksamaan jopa 70 prosenttia tuloistaan.
Palaajiakin kuitenkin on.
Drepanossa asuva kasvatustieteilijä ja nukketeatteritaiteilija Anastatsia Chord valmistui kasvatustieteen maisteriksi Birminghamin yliopistosta vuonna 2013. Hän harkitsi opintojen jatkamista Englannissa, mutta päätti lopulta palata.
Nyt Chord valmistelee varhaiskasvatukseen liittyvää väitöskirjaansa Ateenan yliopistossa. Lisäksi hän tekee projektitöitä lasten parissa Nafpliossa, johon Drepanokin hallinnollisesti kuuluu.
”Vanhemmillani ei ollut enää varaa tukea opintojani Englannissa, eivätkä he muutenkaan halunneet minun jäävän sinne.”
Chord aikoo ainakin toistaiseksi pysyä Kreikassa ja Drepanossa.
”Ehkä opimme kriisivuosista, että elämässä on muutakin kuin raha. Minusta paras opetus oli kuitenkin se, että meidän on pidettävä yhtä ja autettava köyhempiä,” Chord sanoo.
”Nyt kun kriisin sanotaan olevan ohi, ilmapiiri esimerkiksi pakolaisia kohtaan on taas koventunut, ja auttaminen yritetään leimata rikolliseksi. Minusta on alkanut tuntua, että kriisissä olimme köyhempiä mutta ehkä jollain tavalla parempia ihmisiä.”
Kaikki eivät muistele kriisivuosia näin hyvällä. Ihmisten mieliin ovat syöpyneet kaoottiset hetket, kun pankkiautomaateista ei saanut omia rahojaan ulos.
Drepanolaisen matkailuyrittäjä Christine Kremastiotin mielestä velkakriisi vei Kreikalta itsenäisyyden ja ihmisiltä luottamuksen paikallisiin päättäjiin – ja varsinkin pankkeihin.
Eikä tilanne ole ohi. Kreikkalaiset elävät yhä EU:n ja IMF:n valvovan silmän alla.
”Ei nykyiselläkään hallituksella ole päätösvaltaa, käskyt antaa EU. Ihmiset pitävät varmuuden vuoksi rahansa patjan alla.”
Lisää kipeitä uudistuksia on luvassa. Hoitamattomat asuntolainat lankeavat maksuun huhtikuun alussa, ja niitä on useilla sadoillatuhansilla kreikkalaisperheillä. Tähän asti perheen ainoa koti on ollut pankeilta suojassa, vaikka velkaa ei olisi lyhennetty.
Drepanossa leipuri Adriano Revithis ilmestyy yhä joka aamu leipomonsa tiskin taakse aurinkoinen hymy kasvoillaan.
”Se on meidän elämäntapamme”, hän sanoo. ”Meillä ei ole todellista hätää niin kauan kuin aurinko paistaa ja meri lainehtii.”
Revithis sanoo kuitenkin olevansa hyvin väsynyt. Hän on paiskinut töitä 365 päivää vuodessa usean vuosikymmenen ajan. Leipomo on auki joka päivä.
Jatkajaa ei ole, sillä tytär opiskelee valokuvausta ja poika on viulisti. Molemmat asuvat Ateenassa.
”Lapset halusivat toisenlaisen elämän.”
Drepanossa yksi aikakausi päättyy pian.
Juttua muutettu 29.1.2020. klo 10.33. Täsmennetty Suomen Kreikalle lainaamia summia. Suoraa lainaa on noin miljardi euroa, mutta jos EU:n rahoitusmekanismien kautta annettu tuki huomioidaan, Suomen osuus on noin 4,5 miljardia euroa.