Toivo paremmasta heräsi
Kreikka irtautui EU:n ja IMF:n tukiohjelmasta, mutta vyönkiristys jatkuu vielä kymmeniä vuosia.
Kreikan talouskriisi on kestänyt pitempään kuin Yhdysvaltojen suuri lama 1930-luvulla. Nyt pahin vaihe alkaa olla kuitenkin ohi. Kahdeksan vuotta kestänyt tuki-ohjelma päättyi maanantaina 20. elokuuta, ja Kreikka palailee vähitellen takaisin normaaleille lainamarkkinoille.
Luottoluokittaja Fitch korotti elokuun alkupuolella Kreikan valtionvelan luokituksen roskalainaluokasta B luokkaan BB-. Fitchin mukaan Kreikan tulevaisuudennäkymät ovat vakaat. Myös Standard & Poor’s ja Moody’s ovat nostaneet Kreikan luottoluokitusta.
Kreikka on sopeuttanut julkista talouttaan rajuilla säästöillä. Kansalaiset on ajettu ahtaalle, palkkoja ja eläkkeitä on leikattu ja veroja kiristetty. Bruttokansantuote on romahtanut neljänneksen, köyhyys on kaksinkertaistunut, lähes 400 000 koulutettua nuorta on muuttanut ulkomaille, ja itsemurhien määrä on kohonnut selvästi.
Ateenalaisen IOBE-taloustutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Aggelos Tsakanikas syyttää kriisin pitkittymisestä poliittista epävakautta ja tukipaketin liian tiukkoja ehtoja. Hänen mukaansa Kreikka olisi voinut palata lainamarkkinoille jo 2014, jos sen olisi annettu harjoittaa kasvua tukevaa talouspolitiikkaa.
Kansainvälinen valuuttarahasto suhtautuu Kreikan mahdollisuuksiin epäillen. ”Merkittävät kriisitekijät ja keskeneräinen uudistusohjelma jarruttavat edelleen talouskasvua”, IMF varoittaa kesäkuun lopussa julkistamassaan raportissa.
Kreikka on sitoutunut pitämään budjettinsa ylijäämäisenä vuoteen 2060 asti. Myös euroalueen talouskuri rajoittaa hallituksen mahdollisuuksia elvyttää taloutta tarvittaessa.
Tutkimusjohtaja Tsakanikas on silti varovaisen toiveikas. Kreikan matkailu vetää taas, talous kasvaa toista vuotta peräkkäin ja työttömyys on pudonnut alle 20 prosenttiin.
”Arvioimme kasvun kiihtyvän tänä vuonna kahteen prosenttiin”, Tsakanikas toteaa Suomen Kuvalehdelle.
Hänen mukaansa tukiohjelman aikana koottu 24 miljardin euron puskurirahasto takaa rahoituksen vuoteen 2022.
”Sen jälkeenkin Kreikka tarvitsee uutta rahoitusta varsin vähän vuoteen 2032 asti”, Tsakanikas arvioi. ”Se antaa hallitukselle aikaa rakenneuudistuksiin.”
Uutistoimisto Bloombergin Ateenan toimiston päällikkö Sotiris Nikas korostaa, että EU:n komissio, EKP, IMF ja muut velkojat valvovat edelleen Kreikkaa tarkasti, vaikka tukiohjelma onkin päättynyt.
”Markkinat rankaisevat meitä heti, jos emme täytä tavoitteitamme”, Nikas sanoo.
Hänen mukaansa todellinen testi tulee eteen vuoden 2021 lopulla, kun Kreikka palaa vapaille lainamarkkinoille. Jos lainakorot nousevat kohtuuttomasti, se saattaa tarvita uuden tukipaketin.
Ateenalainen tiedottaja Konstantinos Hantzopoulos arvelee, ettei tukiohjelman päättyminen helpota kreikkalaisten arkielämää vielä pitkään aikaan.
Ulkomainen velka on edelleen Euroopan suurin, 179 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun se saisi olla euroalueen sääntöjen mukaan korkeintaan 60 prosenttia.
Myös kesän tuhoisat metsäpalot ovat synkentäneet tunnelmia.
”Taistelu jatkuu, sillä Kreikan talous on edelleen heikko”, hän sanoo. ”Me kamppailemme korkean työttömyyden ja erittäin ankaran verotuksen kanssa.”
Kreikan kriisin taustalla on vuosikymmeniä jatkunut holtiton talouspolitiikka. Maata vuoroin johtaneet sosiaalidemokraattinen Pasok ja konservatiivinen Uusi demokratia haalivat kannatusta paisuttamalla julkista sektoria ja rahoittamalla valtion kasvavia menoja lainoilla.
Tuhlaus kiihtyi vuonna 2001, kun Kreikka hyväksyttiin mukaan euroalueeseen. Hallitus sai markkinoilta lainaa entistä halvemmalla. Saksan ja Ranskan pankit sijoittivat satumaisia summia Kreikkaan piittaamatta riskeistä.
Tilanne kärjistyi kriisiksi vuonna 2009, kun valtiontalouden tilinpito paljastui valheelliseksi. Hallitus joutui turvautumaan muiden euromaiden, Euroopan keskuspankin ja IMF:n apuun ja alistumaan tiukkaan vyönkiristysohjelmaan, jota on toteutettu viime vuodet vasemmistolaisen Syriza-puolueen johdolla.