Kreikan parlamentti hajotettiin - ennenaikaiset vaalit uhkaavat säästöpakettia

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kreikan parlamentti. Kuva Markus Pentikäinen.

Pääministeri Loukas Papadimos julisti keskiviikkoiltana Kreikkaan ennenaikaiset parlamenttivaalit, jotka järjestetään pikavauhtia 6. toukokuuta.

Normaaliaikataulussa vaalit olisi pidetty vasta 1,5 vuoden kuluttua. Papadimosin mukaan uudet vaalit tarvitaan, jotta hallituksella ja parlamentilla olisi kansan tuki tehdessään tulevia vaikeita talouspäätöksiä.

Papadimos muistutti, että nyt eroava väliaikaishallitus on jo toteuttanut tärkeimmät tavoitteensa. Se on runnonut kasaan joukon lakipaketteja, jotka turvaavat Kreikan kansainvälisen rahoituksen parin seuraavan vuoden ajaksi.

Papadimos on poliittisesti sitoutumaton ekonomisti, eikä hänellä ole välttämättä roolia enää seuraavassa hallituksessa. Hän työskenteli aikaisemmin Kreikan keskuspankin pääjohtajana ja Euroopan keskuspankin varapääjohtajana.

Ennenaikaisen vaalit järjestetään konservatiivisen Uusi demokratia-puolueen vaatimuksesta. Sen kanssa väliaikaisessa hallituksessa vastuuta kantanut sosiaalidemokraattinen Pasok olisi halunnut, että vaalit olisi pidetty normaalissa aikataulussa vasta ensi vuonna. Pasokissa pelätään, että kansalaisten viha johtaa populististen protestipuolueiden voittoon.

Valtapuolueiden yhteistyö on kangerrellut pahasti vaalien lähestyessä. Tilannetta sekoitti entisestään keskiviikkona julkaistu tieto Kreikan entisen puolustusministerin Akis Tsochatzopoulosin pidätyksestä.

Tsochatzopoulos kuuluu Pasokin keskeisiin poliitikkoihin. Häntä epäillään rahanpesusta ja lahjonnasta. Kysymys on kaikkiaan yli 250 000 euron epäselvyyksistä.

Toukokuun vaalit järjestetään erittäin vaikeassa tilanteessa. Kreikka on syvässä talouskriisissä ja kansalaiset ovat menettäneet uskonsa poliitikkojen kykyyn hoitaa maan asioita. Se suosii populistisia ääripuolueita.

“Vaalien tulosta on mahdoton ennustaa vielä tässä vaiheessa”, sanoo ateenalaisen Kapa-Research -tutkimuslaitoksen johtaja Alexis Routzounis.

“Kaikki riippuu siitä, mihin suuntaan poliittinen keskustelu kääntyy. Ihmiset vastustavat tukipakettien ehtoja ja he haluavat rangaista poliitikkoja. Mutta samaan aikaan yli 70 prosenttia kreikkalaisista haluaa säilyttää euron ja pysyä mukana Euroopan rahaliitossa.”

Kreikka ajautui kaksi vuotta sitten EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston syliin, jotka ovat yrittäneet pelastaa siltä valtavilla 110 ja 130 miljardin euron tukipaketeilla.

Lainooille asetettiin erittäin tiukat ehdot, joiden toteutuminen on nyt vaakalaudalla, sillä vain perinteiset valtapuolueet – Pasok ja Uusi demokratia ovat sitoutuneet säästöohjelmaan. Ne eivät saa välttämättä riittävää enemmistöä parlamenttiin, sillä 21 prosentin työttömyys ja yleinen talouskurjuus pannaan pääosin niiden syyksi.

Maanantaina julkaistun mielipidemittauksen mukaan Pasokin kannatus on pudonnut 14,2 prosenttiin, kun puolue sai vielä vuoden 2009 vaaleissa 43,9 prosenttia äänistä. Uutta demokratiaa ilmoitti kannattavansa 18,2 prosenttia haastatelluista.

Protestiääniä on luvassa muun muassa kommunisteille, uusfasisteille ja muille ääripuolueille, jotka vastustavat tiukasti säästöjä.

Routzounis laskee, että Pasok ja Uusi demokratia tarvitsisivat yhdessä vähintään 38 prosentin kannatuksen, jotta ne pystyisivät muodostamaan vaalien jälkeen enemmistöhallituksen. Kreikkalainen vaalijärjestelmä suosii vaalivoittajaa antamalla sille 50 ylimääräistä paikkaa parlamenttiin.

Papadimos on varoitellut poliitikkoja populistisista vaalilupauksista, jotka rikkovat EU:n ja IMF:n kanssa sovittuja reformeja. Hän korostaa, että Kreikka on tehnyt kaikkensa tilanteen kohentamiseksi, vaikka sitä ei muualla Euroopassa aina uskotakaan.

Hallitus on ajanut läpi rajun saneerausohjelman, joka on pannut kansalaisten kärsivällisyyden koville. Budjettivaje on pudotettu kovalla kädellä 25 miljardista eurosta reiluun viiteen miljardiin. Julkisen sektorin palkkoja on pudotettu 30 prosenttia ja valtionyhtiöissä vielä enemmän. Leikkaukset ovat kohdistuneet myös kaikkein heikoimpiin, sillä myös eläkkeitä ja minimipalkkoja on leikattu tuntuvasti.

Kreikan talous on supistunut neljä vuotta kestäneen taantuman aikana 16 prosenttia. Ennen velkojen uudelleenjärjestelyä Kreikalla oli velkaa 350 miljardia euroa eli Suomen seitsemän vuoden budjetin verran. Se tekee yli 30 000 euroa jokaista kreikkalaista kohti.

Markkinat ovat rauhoittuneet hetkeksi, mutta tilanne on edelleen erittäin vaikea. Uuden hallituksen on toteutettava pikavauhtia uudet 11,6 miljardin euron leikkaukset turvatakseen kansainvälisen tuen jatkumisen.

Papadimos suhtautuu kuitenkin luottavaisesti tulevaisuteen. Hänen mukaansa talouden syöksykierre on väliaikainen ilmiö, ja Kreikka palaa kasvu-uralle kahdessa vuodessa.

“On mahdollista että talous kääntyy vuonna 2014 hiljalleen kasvuun”, sanoo Myös ateenalaisen Talouden ja teollisuuden tutkimuskeskuksen IOBE:n tutkimusjohtaja Angelos Tsakanikas.
“Mutta se edellyttää, että hallitus toteuttaa lupaamansa rakenteelliset uudistukset ja ryhtyy tosissaan yksityistämään valtionyhtiöitä.”

Alexis Routzounis uskoo, että vaalit aiheuttavat pysyviä muutoksia Kreikan poliittiseen järjestelmään, jossa Pasok ja Uusi demokratia ovat vuorotelleet vallassa ja jakaneet etuja omille kannattajilleen.

“Kreikka siirtyy kahden puolueen vallasta koalitiohallitusten aikakauteen. Mielipidemittausten mukaan se on myös äänestäjien tahto”, hän sanoo.

Vaalikampanja pääsee kunnolla vauhtiin vasta ensi viikolla, sillä kreikkalaiset valmistautuvat parhaillaan pääsiäiseen, jota vietetään ortodoksisen kalenterin mukaan viikkoa myöhemmin kuin Suomessa.

Merimiesten lakko on häirinnyt pahasti pääsiäisvalmisteluja. Lauttaliikenne Kreikan saarille ja Italiaan keskeytettiin tiistaina sen jälkeen kun hallituksen ja Kreikan merimiesunionin neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Matkailuala on kuvannut lakon seurauksia “katastrofaalisiksi”.