Kreikan EI, josta tuli KYLLÄ
Lainaehtojen hyväksyminen on kreikkalaisille niin vaikeaa, että maa hajautuu poliittisesti, arvioi tutkija.
Ehti kulua vain viikko, kun Kreikan pääministeri Aléxis Tsípras oli jo kääntänyt kelkkansa täysin päinvastaiseen suuntaan. Ensin Tsípras pyysi kansaa äänestämään Kreikan velkojien tiukkaa talouskuria vastaan. Kansanäänestyksen tulos oli hyvin selvä. Viikko sen jälkeen Tsípras oli allekirjoittamassa sopimusta, jossa talouskuri entisestään kiristyy.
Miten tässä nyt näin kävi?
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela sanoo, että eurohuippukokouksessa 12.–13. heinäkuuta saavutetun Kreikka-sopimuksen lainaehdot ovat paljon tiukemmat ja pidemmälle menevät kuin ne ehdot, joita vastaan kansa äänesti. Lisäksi mukaan on tullut aivan uusia elementtejä, kuten 50 miljardin euron yksityistämisrahasto, joka on tarkoitus rahoittaa esimerkiksi valtion yrityksiä myymällä.
Jokela kuitenkin huomauttaa, että kansanäänestyksessä oli kyse oikeastaan eri asiasta, Kreikan toisen lainaohjelman ehdoista.
