Kreikalla vaikeuksia löytää rahaa palkkojen ja eläkkeiden maksuun
Euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat Riikaan pohtimaan velkakriisiä.
EU-maiden valtiovarainministerit jatkavat perjantaina 24. huhtikuuta neuvotteluja Kreikan lainaehdoista Latvian pääkaupungissa Riiassa. Huhut Kreikan mahdollisesta konkurssista ovat jälleen kiihtyneet. Markkinoilla pelätään, että Kreikka jättää valtaosan veloistaan maksamatta ja joutuu ulos Euroopan rahaliitosta.
Kreikan osakemarkkinat ovat romahtaneet ja korot kääntyneet nousuun. Lyhyen, vuonna 2017 erääntyvän valtionlainan korko nousi alkuviikosta 30 prosenttiin, kun esimerkiksi Suomi saa lainaa miinuskorolla.
Ranskan keskuspankin johtaja Christian Noyer antaa ymmärtää, ettei Euroopan keskuspankki rahoita enää kauan Kreikan pankkeja, ellei sopimusta ala syntyä. EKP:n varapääjohtaja Vitor Constancio arvelee puolestaan, että Kreikka saattaa ajautua valuuttasäännöstelyyn.
EKP on myöntänyt Kreikan pankeille hätärahoitusta jo 75 miljardia euroa. Pankit ovat ajautuneet vaikeuksiin, kun ihmiset nostavat rahojaan tileiltään. Pääoma pakenee maasta noin 1,5 miljardin euron viikkovauhtia.
Kreikkaa pidetään edelleen yhtenä globaalin rahoitusjärjestelmän suurimmista riskeistä, vaikka euromailla on ollut viisi vuotta aikaa rakentaa puskureita ja valmistautua mahdolliseen konkurssiin.
Euromaiden valtiovarainministerit sopivat helmikuussa, että Kreikan nykyinen lainaohjelma jatkuu kesäkuun loppuun. Samalla sovittiin, että sen viimeinen 7,2 miljardin euron erä maksetaan vasta sen jälkeen, kun hallitus on esittänyt konkreettisen uudistussuunnitelman, joka tyydyttää velkojia.
Neuvottelut ovat kuitenkin junnanneet paikallaan, eikä Kreikka pysty ilmeisesti tarjoamaan lopullista suunnitelmaa vielä huomennakaan. Valtiovarainministeri Giánis Varoufákis vakuutti tosin keskiviikkona, että osapuolet ovat lähentyneet toisiaan
”Kumpikin osapuoli on pannut paljon peliin, jotta sopimus saataisiin aikaan. Me emme aio päästää käsistämme mahdollisuutta sopimukseen, joka hyödyttää selvästi kaikkia”, hän sanoi talousuutistoimisto Bloombergille.
Pääministeri Aléxis Tsíprasin hallituksen toiminta on nostattanut jo jonkin verran kritiikkiä myös Kreikassa. Joukko kreikkalaisten kaupunkien pormestareita arvosteli hallitusta päätöksestä käyttää kuntien varoja juokseviin menoihin. Heidän mukaansa hallitus toimii perustuslain vastaisesti.
”Hallituksen päätös takavarikoida meidän vararahastomme on vastoin lakia ja perustuslakia, mutta se on myös moraalinen ongelma”, Glyfadan kaupungin pormestari George Papanikolaou sanoo. Hänen mukaansa Glyfadalla on kassassaan 16 miljoonaa euroa, joilla on tarkoitus rahoittaa kaupunkilaisten palveluja.
Kreikan valtion kassasta pitäisi löytyä ensi viikolla 1,9 miljardia euroa eläkkeiden ja julkisen alan palkkojen maksuun.
Toukokuussa palkkoihin ja eläkkeisiin tarvitaan 2,5 miljardia, lisäksi hallituksen on maksettava Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle 1,3 miljardin euron laina. Ja kesäkuussa lankeaa jälleen maksettavaksi 1,5 miljardin euron laina.
Kreikka on hakenut rahoitusapua myös Venäjältä.
Pääministeri Tsípras tapasi tiistaina Ateenassa Gazpromin pääjohtajan Aleksei Millerin. Keskustelujen tarkkaa sisältöä ei ole paljastettu, mutta niiden uskotaan koskeneen miljardien eurojen arvoista kaasuputkihanketta, joka ulottuisi Mustanmeren, Turkin ja Kreikan kautta Etelä-Eurooppaan.
Kreikka on toivonut sopimusta, joka toisi sille kaasun kauttakulkutulojen etumaksuna jopa viisi miljardia euroa. Lopputulos oli kuitenkin Tsíprasille paha pettymys, sopimusta ei allekirjoitettu.
EU suhtautuu kaasuputkihankkeeseen kielteisesti. Se syyttää Gazpromia kartellista ja valmistautuu haastamaan yhtiön oikeuteen. EU:n komissio lähetti yhtiölle asiasta virallisen varoituksen viime keskiviikkona.
Komissio epäilee, että Gazprom on kiristänyt itäeurooppalaisilta asiakkailtaan ylihintaa. Se on tutkinut Gazpromin toimintaa kahdeksassa maassa: Bulgariassa, Tšekissä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Slovakiassa ja Unkarissa.