Kongo: Nuoret ovat sotien repimän maan toivo

Hallitus aikoo kaksinkertaistaa koulujen ja terveydenhuollon rahat.

Afrikka
Teksti
Katri Merikallio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Rikosoikeuden luento on päättynyt. Siististi pukeutuneita nuoria miehiä ja naisia parveilee vielä luentosalin ovella. Ranskankielinen puheensorina täyttää yliopiston käytävän.

Farkkuihin ja kevyeen paitaan pukeutunut nuori nainen Fatuma Anzuluni istahtaa nurmikolle kurssitovereittensa Lukukin ja Mulumban kanssa. He haluavat vielä käydä läpi muistiinpanot ennen kuin seuraava luento alkaa. Suuressa luentosalissa ei takariville aina kuulu, mitä luennoitsija puhui.

Vain ylikasvanut nurmikko ja siellä täällä lojuvat rikkinäiset tuolit paljastavat, että kampus ei ole minkä tahansa maan laatuyliopisto vaan pieni keidas maailman kaikkein kurjimmassa maassa.

Kun Kongon demokraattinen tasavalta itsenäistyi 1960, maassa ei ollut ainoatakaan kotimaassa koulutettua mustaa juristia. Belgia oli 80 vuotta pitänyt huolen, että kongolaiset pysyivät tietämättöminä. Riitti että he osasivat kaivaa kultaa ja timantteja Euroopalle.

Tänä vuonna Kongon protestanttisen yliopiston vuosikurssilta valmistuu yli 600 lakimiestä ja -naista.