Kiina kosti Nancy Pelosin Taiwanin-vierailun – salli fentanyylivirrat Meksikoon
Yhdysvaltain suhde Meksikoon on vaikeassa vaiheessa. Naapurimaa on tärkeä Kiina-riippuvuuden vähentämisessä, mutta huumekartellit ovat lyöneet sen demokratian kuilun partaalle.
Tammikuun alussa Sinaloan kartelli avasi tulen Culiacánin kansainvälisellä lentokentällä Meksikossa. Luodit osuivat Aeromexicon matkustajakoneeseen, jonka olisi pitänyt juuri nousta ilmaan.
Tulituksen tarkoitus oli varastaa Meksikon presidentin Andrés Manuel López Obradorin huomio. Teko oli vain jäävuoren huippu Sinaloan osavaltiossa tapahtuneissa väkivaltaisuuksissa, joissa kuoli kymmeniä jengiläisiä, sotilaita ja yksi poliisikin.
Sinaloan kartellin pitkäaikaisen johtajan Joaquín ”El Chapo” Guzmánin poika Ovidio ”El Ratón” Guzmán oli otettu kiinni samana päivänä. Väkivaltaisuudet olivat Meksikon suurimpiin kuuluvan rikollisjärjestön kosto.
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun nuorempi Guzmán oli ollut pidätettynä. Vuoden 2019 lopulla hänet oli hetkellisesti vangittu. Vastatoimena Sinaloan kartelli sulki Culiacánin kaupungin ulkopuolisilta ja otti panttivankeja.
Tuolloin López Obrador vapautti Ovidio Guzmánin. Presidentti perusteli, ettei kenenkään pidättäminen ole ihmishenkien arvoista: ”Emme halua kuolemia, emme halua sotaa”.
”Culiacánin taistelu” osoitti, miten kartellit voivat saada polvilleen Meksikon oikeusjärjestelmän. Tällä kertaa presidentti ei ole taipunut, ja Ovidio Guzmán on pysynyt vangittuna.
Kartellien ja Meksikon valtion suhteilla on merkitystä laajalle. Washingtonilaisen Brookings-ajatushautomon Vanda Felbab-Brownin mukaan Sinaloan ja Jaliscon kartelleilla on esimerkiksi omat ”ulkopolitiikat”. Niiden toiminta ulottuu kaikille mantereille.