Kiina harjoittaa Euroopassa ”hajoita ja hallitse” -strategiaa, ja Pekingissä saatiin tästä juuri tuore esimerkki
Ranskan presidentti ja Euroopan komission puheenjohtaja matkustivat yhdessä Kiinaan. Tarkoitus oli korostaa EU:n yhtenäisyyttä. Komission puheenjohtaja jätettiin kuitenkin paitsioon.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti maaliskuun lopulla ensimmäisen todellisen linjapuheensa Kiina-politiikasta.
Kiina toimii kotimaassaan yhä ahdasmielisemmin ja maailmalla yhä määrätietoisemmin, von der Leyen paalutti. EU:n tulisi olla ”rohkeampi” Kiinan suhteen.
”Meidän on tunnistettava, että maailma ja Kiina ovat muuttuneet merkittävästi viimeisen kolmen vuoden aikana.”
Euroopan päättäjät törmäsivät autoritäärisiin maihin liittyviin poliittisiin ja taloudellisiin riskeihin helmikuussa 2022. Nyt, reilu vuosi Venäjän täysmittaisen hyökkäyksen jälkeen, sodan pidemmän aikavälin vaikutukset alkavat näkyä.
Yhdysvalloissa herättiin Kiinan kaupallisen ja sotilaallisen vaikutusvallan kasvuun jo presidentti Barack Obaman kaudella. Donald Trumpin noustua presidentiksi maiden välinen nokittelu yltyi suoranaiseksi kauppasodaksi.
Trump oli erityisen huolestunut Yhdysvaltojen Kiina-kaupan alijäämästä ja lätki kiinalaisille tuotteille tuntuvia tuontitulleja. Teknologiajätti Huawein tuotteet asetettiin kieltolistalle. Kilpailu on jatkunut myös Joe Bidenin kaudella.
Yhdysvallat on jo vuosia pyrkinyt saamaan Euroopan samalle tiukalle linjalle. Ajattelemaan, että Kiinan vakoilu ja Huawei ovat merkittäviä uhkia.
EU:ssa on kuitenkin harattu vastaan. Kiina on jakanut unionia: osa jäsenmaista on ollut haluttomia luopumaan Kiinan valtavista taloudellisista mahdollisuuksista. Esimerkiksi Saksalle kauppa Kiinan kanssa on äärimmäisen tärkeää.
Lisäksi kiinalaisia yrityksiä ja valtiollisia toimijoita on ollut vaikea erotella. Pelkona on, että länsimaisten yritysten mahdollisuuksia Kiinan markkinoilla rajoitetaan, mikäli ongelmiin puututaan.
Kiina on kieltäytynyt tuomitsemasta suoraan Venäjän hyökkäyssotaa. Talven mittaan ilmeni merkkejä maiden lähentymisestä entisestään. Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu on toistuvasti varoitellut Kiinan valmistelevan jopa asetoimituksia Venäjälle. Jatkokaudelle valittu Kiinan presidentti Xi Jinping matkusti maaliskuussa Moskovaan tapaamaan Vladimir Putinia.
”Kiinalla on kirkkaana mielessä kysymys siitä, kuka voittaa suuren pelin kansainvälisen järjestyksen herruudesta. Kiina tavoittelee moninapaista maailmaa, ja pyrkii ennen kaikkea heikentämään Yhdysvaltojen asemaa”, kuvailee Suomen Kuvalehdelle Grzegorz Stec, Kiinaan keskittyvän Merics-ajatushautomon analyytikko, joka seuraa EU:n Kiina-politiikkaa.
”Tästä voi seurata paljon isompi häiriö kuin Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Asia on vahvasti myös Euroopan päättäjien mielessä. Miten meidän tulisi varautua?”