Saako valtamerellä tuhota myrkkyjä?

Merilait eivät suoraan estä kemikaalien kaupallista käsittelyä kansainvälisillä vesillä, sanoo professori Hannu Honka.

kemialliset aseet
Teksti
Hannu Pesonen
Syyrian kemialliset aseet aiotaan tuhota yhdysvaltalaisella rahtialuksella Välimeren kansainvälisillä merialueilla. Voivatko yksityisetkin toimijat tämän jälkeen perustaa keskelle merta ongelmajätteiden käsittelylaitoksia, Åbo Akademin kansainvälisen kauppaoikeuden professori Hannu Honka?

”Hyvä kysymys! Tapaus on toki ainutlaatuinen, mutta YK:n merioikeusyleissopimus vuodelta 1982 ei suoraan sitä salli eikä kiellä. Millään valtiolla ei ole suvereniteettia aavalla merellä. Valtameri kuuluu kaikille. Sopimus säätää vain, että aluksen on oltava rekisteröity jossakin, ja vastuu siitä on rekisteröijävaltiolla.”

Se on käytännössä ainoa aavoja meriä säätävä kansainvälinen sopimus. Määritteleekö se, millaista teollista toimintaa saa harjoittaa kansainvälisillä vesillä?

”Ei suoraan. Siinä mitataan pääasiassa rantavaltioiden oikeutta puuttua kaupalliseen toimintaaan vesillään. Niille on määritelty korkeintaan 200 merimailin päähän ulottuva talousvyöhyke. Se toki antaa hyvin laajan valvontamahdollisuuden: esimerkiksi Itämerellä on tuskin lainkaan aavan meren aluetta. Ja jos on kyseessä vahva epäily merellisestä ympäristövaarasta, rantavaltiolla on pääsääntöä paremmat mahdollisuudet seurata tilannetta.”

Jättävätkö artiklat aavan meren vapaudesta silti porsaanreikiä?

”Tosiasiassa kyllä. Rantavaltion aluevesillä rikkomuksen tehnytta alusta, kuten merirosvoja, voidaan tietyin edellytyksin seurata kansainvälisille vesille. Muutoin toimivalta kuuluu vain aluksen lippuvaltiolle.”

Entä jos kyseessä ei olekaan alus vaan muu rakennelma?

”Silloin lippuvaltiomääritelmä ei päde. Ollaan vaikeassa tilanteessa. Jos kyseessä on merenpohjan hyväksikäyttö, voidaan tutkia, mitä sopimus säätää mannerjalustan käyttöoikeuksista. Tämä on jo noussut esiin tutkittaessa Venäjän pystyttämien öljynporauslauttojen asemaa Jäämerellä.”

Toimitte merilakien yhtenäistämiseen pyrkivässä Comité Maritime International -järjestössä. Tarvitseeko merten kaupallinen hyväksikäyttö tarkempia sääntöjä?

”Kaikki uusi säätely on mielestäni tärkeää. Se on helpommin sanottu kuin tehty. YK:n merioikeusyleissopimus syntyi niin pitkän ja ison vaivan tuloksena, ettei sitä helposti lähdetä repimään auki. Syntyisi helposti anarkistinen tilanne, jossa yhdet soveltaisivat yhä vanhaa käytäntöä, toiset uutta.”