Karjalan Äyräpään suomalaiselle sotilashautausmaalle suunniteltiin lomakeskusta
Suomen ja Venäjän valtiosopimusta rikkovaa hanketta ei ole ehkä vieläkään haudattu.
Veteraanin iltahuudon kajahtaessa Äyräpään kirkonmäellä paikalla on puolisentoista sataa henkeä. Meitä on vähemmän kuin sitä joukkoa, jonka muistoa on tultu kunnioittamaan. Äyräpään sankarihaudassa lepää 175 kaatunutta ja joukkohaudassa 188 tuntematonta sotilasta.
Heille iltahuuto koitti aivan liian varhain ja hautarauhakin on ollut kaikkea muuta kuin auvoisaa. Äyräpää, entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa, sijaitsee Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Neuvostoliitto käytti rantatörmällä sijaitsevaa aluetta sotaharjoituksiin: erikoisvarustetut vaunut rynnäköivät sieltä Vuokseen, kun harjoiteltiin Reinin tai Tonavan ylitystä. Nykyisin vastaavia simulaatioita hoidellaan ilmatilassa Itämeren yllä.
Kun Neuvostoliitto hajosi, Suomi ja Venäjä tekivät 1992 valtiosopimuksen sotilashautausmaiden suojelusta. Sen myötä Suomen valtio pystytti Äyräpään kirkonmäelle kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnitteleman kenttähautausmaan muistomerkin, joka paljastettiin kesällä 1996.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin historiallisen tapahtuman muistojuhlassa toukokuun lopulla puhuvat Suomen valtion, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen ja Karjalan liiton edustajat sekä Venäjän puolelta Viipurin piirihallinnon ulkomaansuhteitten osaston johtaja. Kaikki korostavat ja kiittelevät yhteistyötä. Se onkin tuottanut tulosta ainakin siltä osin, ettei Äyräpään hautausmaalle ole noussut lomakeskusta, vaikka hanke lähti liikkeelle elokuussa 2011.
