Jo lähes 300 000 brittiä on hakenut kaksois­kansalaisuutta EU-maista – Ruotsi toiseksi suosituin uusi kotimaa

Kaksoiskansalaisuutta hakevat etenkin ne, jotka työskentelevät muualla kuin Britanniassa tai haluavat muuten säilyttää vapautensa liikkua EU:n alueella.

Brexit
Teksti
Mika Horelli

Brexit-kansanäänestyksen jälkeen jo 284 000 brittiä on hakenut itselleen jonkin jäljelle jäävän EU-maan kansalaisuutta. Suurin osa heistä, noin 261 000, on hakenut sitä Irlannin tasavallasta, josta Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten on kaiken helpointa saada maan passi. Sen keskeisenä edellytyksenä on, että ainakin yksi hakijan isovanhemmista on irlantilaista syntyperää.

Lisäksi Britannialle kuuluvan Pohjois-Irlannin asukkaat voivat vuoden 1998 Pitkänperjantain sopimuksen mukaisesti automaattisesti hakea ja saada myös Irlannin tasavallan kansalaisuuden.

Irlannin jälkeen britit ovat jättäneet seuraavaksi eniten kansalaisuushakemuksia Ruotsiin, josta yhteensä 7 400 brittiä on The Sunday Times -lehden mukaan hakenut kaksoiskansalaisuutta. Ruotsissa asuu pysyvästi noin 20 000 Britannian kansalaista, joita Ruotsin hallitus on aktiivisesti ohjeistanut hoitamaan paperinsa kuntoon ennen brexitin toteutumista.

Ranskasta on hakenut kansalaisuutta 5 200 ja Saksasta 5 500 brittiä. Saksan osuutta selittää vuonna 1949 säädetyn perustuslain 116 pykälä, joka takaa automaattisesti Saksan kansalaisuuden palauttamisen kaikille maasta vuosien 1933 ja 1945 välillä Hitlerin rotulakeja ja muuta syrjintää paenneille ihmisille ja heidän jälkeläisilleen, vaikka he eivät muuttaisikaan Saksaan. Kolmannesta valtakunnasta pakeni ennen toisen maailmansodan alkua vuonna 1939 Britanniaan noin 70 000 juutalaista ja sodan aikana vielä noin 10 000 ihmistä lisää.