Kansankodista tuli turvaton
Toistuvat koraaninhäpäisyt ovat lisänneet radikaali-islamistisesta liikehdinnästä kumpuavan terrorismin uhkaa Ruotsissa merkittävästi. Muun muassa al-Qaidaan ja Isisiin kytkeytyvät tahot ovat julistaneet sodan Ruotsia vastaan ja rohkaisseet tukijoitaan iskuihin, jihadismin tutkija Juha Saarinen kirjoittaa.
Teksti on julkaistu alun perin Kanava-lehden numerossa 7/2023. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa julkaistuja tekstejä verkossa.
Kesä 2023 on ollut Ruotsissa sisäisen turvallisuuden kannalta myrskyisää aikaa. Elokuun alussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa pääministeri Ulf Kristersson totesi maan olevan vakavimmassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sitten toisen maailmansodan. Hänen mukaansa maan turvallisuustilannetta heikensivät erityisesti puolitoista vuotta aikaisemmin alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Ruotsiin muslimimaista kohdistuva painostus.
Painostuksen taustalla ovat Ruotsissa kuluvan vuoden – ja etenkin kuluneen kesän – aikana toistuneet laillisesti järjestetyt mielenosoitukset, joissa on häpäisty muslimien pyhänä pitämää kirjaa, Koraania. Yhtenä tekojen päätoteuttajista on Ruotsiin huhtikuussa 2018 saapunut irakilaistaustainen pakolainen, Salwan Momika. Hän järjesti kesäkuun ja syyskuun alun välillä useita mielenosoituksia, joissa hän häpäisi koraania eri keinoin: etenkin repimällä, tallomalla ja sytyttämällä kirjan palamaan. Momikan avustaja kuvasi usein häpäisyt suorana lähetyksenä suositulla sosiaalisen median alustalla, TikTokissa.
Vaikka tekojen taustalla ei ollut Ruotsin kansalainen, niiden synnyttämä ulkopuolinen painostus ja paikoitellen suoranainen vihanlietsonta kohdistui voimakkaasti Ruotsiin yhteiskuntana ja valtiona. Koraanin häpäisyt johtivat laajoihin mielenosoituksiin monissa muslimienemmistöissä maissa – erityisesti Irakissa, jossa mielenosoittajat hyökkäsivät Ruotsin suurlähetystöön kahdesti.
