Itsemurhia tekevät onnelliset kansat

hyvinvointivaltio
Teksti
Marko Hamilo

Tyytyväisten ihmisten keskellä oma pahoinvointi kärjistyy.

Ase
Kuva Sanna Heikintalo / Lehtikuva.

Itsemurhatilastoja käytetään poliittisessa keskustelussa usein todisteena hyvinvointipolitiikan epäonnistumisesta. Voi ajatella, että itsemurhien määrä olisi eräänlainen jäävuoren huippu: mitä laajempaa pahoinvointi yleisesti ottaen on, sitä useampi päätyy riistämään itseltään hengen.

Monissa taloudellisesti hyvin menestyneissä maissa itsemurhaluvut ovat korkeita. Eikö talouskasvu tuokaan onnea?

Teoria jäävuoren huipusta on kuitenkin väärä. Itsemurhia tehdään paljon siellä, missä ihmiset kyselytutkimusten mukaan ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä elämäänsä. Usein nämä onnellisten ihmisten maat ovat myös varsin vauraita. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Tanska, Islanti, Sveitsi, Yhdysvallat – ja Suomi.

Paradoksia on usein selitetty ilmastolla. Miksi iloiset tanskalaiset tekevät niin paljon itsemurhia? Tietysti siksi, kun talvet ovat siellä niin kylmiä ja pimeitä.

Mutta aurinkoinen Havaiji, joka sijoittuu Yhdysvalloissa kakkoseksi tyytyväisyyttä elämään mittaavissa kyselyissä, on itsemurhatilastoissa liittovaltion viidenkymmenen osavaltion joukossa kakkonen, kirjoittaa Suamedha Sood BBC:n matkailublogissa Travelwisessa.

Oma onni suojaa

Onnellisuutta tutkineiden yhdysvaltalaisten ja englantilaisten tutkijoiden mukaan onnellisten paikkojen korkeiden itsemurhalukujen paradoksi on todellinen. Se ei selity satunnaisilla tekijöillä kuten Tanskan tai Suomen ilmastolla. Se ei aina liity taloudellisiin kysymyksiin.

Journal of Economic Behaviour and Organization -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan onnellisuus ja itsemurhat esiintyvät usein yhdessä siksi, että ihmiset arvioivat omaa hyvinvointiaan suhteessa muihin. Masentuneesta voi tulla vielä masentuneempi silloin, kun hän on erityisen onnellisten ihmisten ympäröimä.

Vaikka ihmisen oma onnellisuus suojaa itsemurhalta, toisten ihmisten onnellisuus voi olla itsemurhien riskitekijä, tutkijat kirjoittavat huhtikuussa julkaistussa artikkelissaan Dark Contrast: The Paradox of High Rates of Suicide in Happy Places.

Onnellisuutta on vaikea tutkia, koska tämä käsite ymmärretään eri kulttuureissa eri tavoin. Myös itsemurhatilastot voivat olla vääristyneitä, koska toisissa kulttuureissa itsemurha on suurempi tabu kuin toisissa.

Erityisen vahvasti itsemurhaparadoksin puolesta puhuu se, että yhteys korkeiden itsemurhalukujen ja onnellisuuden välillä löytyi paitsi kansainvälisestä vertailusta myös Yhdysvaltojen suhteellisen yhtenäisestä kulttuurista eri osavaltioiden väliltä.

Iso tuloero masentaa

Joissakin tapauksissa onnen äärimmäisyydet voivat selittyä taloudellisilla tekijöillä. Suurten tuloerojen maissa kuten Yhdysvalloissa elämänlaatu voi olla yleisesti ottaen erinomainen, mutta merkittävä osa ihmisistä kuitenkin syrjäytyy sosiaalisesti ja taloudellisesti. Ja vaikka raha ei yksin tuo onnea, sen puute usein masentaa.

Psychological Science -lehdessä julkaistavan artikkelin mukaan yhdysvaltalaiset ovat onnellisimpia silloin, kun tuloerot rikkaiden ja köyhien välillä ovat pienimmillään ja ihmisten välinen luottamus toisiinsa suurimmillaan.

Markkinatalouden suhdannevaihteluissa tuloerot usein pienenevät laskukausien aikaan. Kun talous kasvaa, työttömyys vähenee. Se lisää ihmisten keskimääräistä tyytyväisyyttä elämään, mutta niille, jotka nousukaudellakin ovat työttömiä, yleinen hyvinvoinnin kasvu merkitsee vertailukohdan karkaamista käsistä.

Laskusuhdanteessa työttömyys on yhteiskunnallinen, noususuhteessa henkilökohtainen ongelma.

Iloiset tanskalaiset, tyytyväiset suomalaiset

Suomi on maailman paras maa (Newsweek), meillä on maailman paras koululaitos (Pisa) ja Helsinki on maailman paras kaupunki elää (Monocle). Ja ollaanhan tässä jääkiekon maailmanmestareitakin.

Miksi Suomessa sitten elää niin ahdistunut ja masentunut kansa?

Kansallinen stereotypia ahdistuneista suomalaisista perustuu enemmän kansallisen itseruoskinnan perinteeseen kuin tutkimusnäyttöön.

Teollisuusmaiden järjestön OECD:n ja Gallupin maailmanlaajuisessa kyselytutkimuksessa Suomi sijoittui maailman onnellisimpien maiden listalla kakkoseksi, heti Tanskan jälkeen.

New Economics Foundationin hyvinvointitutkimus analysoi tarkemmin onnellisuuden profiilia. Sen mukaan suomalaiset saavat eurooppalaisten joukossa huippupisteet kielteisten tuntemuksien poissaolosta, kun taas positiivisten tunteiden mittarilla sijoitumme vain hieman yli keskiarvon.

Kysymys ei siis ole siitä, että suomalaiset olisivat oppineet kätkemään onnensa, vaan siitä, että pohjoismaisessa kulttuurissa tunteet eivät kuohu samanlaista vuoristorataa kuin eteläisemmillä kansoilla.