Iskettiinkö räjähtävillä hakulaitteilla sotilaisiin vai siviileihin? Hizbollah kuvasi uhreja uskonsotureina ja marttyyreinä
Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, olivatko Libanonissa tehdyt hakulaitteiden ja radiopuhelinten räjäytykset sodan sääntöjen mukaisia vai eivät.
5
MIN
Libanonilaisen äärijärjestö Hizbollahin viestintälaitteisiin tehdyt iskut järkyttivät maailmaa viime viikolla. Syyskuun 17. päivänä tuhannet Hizbollahin hakulaitteet räjähtivät eri puolilla Libanonia. Seuraavana päivänä räjähti suuri määrä järjestön käyttämiä radiopuhelimia.
Iskuissa kuoli ainakin 37 ihmistä. Loukkaantuneita raportoitiin olevan tuhansia. Kuolleiden joukossa oli kaksi lasta ja ainakin kaksi terveydenhuollon työntekijää. Hizbollah-lähde kertoi uutistoimisto Reutersille myöhemmin, että iskut olivat tehneet 1500 järjestön taistelijasta taistelukyvyttömiä.
Kukaan ei ole ilmoittautunut iskujen tekijäksi, mutta yleisesti uskotaan, että syyllinen oli Israelin tiedustelupalvelu Mossad. Aiemmin kuluvana vuonna Hizbollahin raportoitiin kieltäneen taistelijoiltaan matkapuhelinten käytön. Järjestö oli siirtynyt turvallisuussyistä käyttämään vanhanaikaisempia kommunikaatiovälineitä, kuten hakulaitteita ja lankapuhelimia.
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kutsui iskuja ”kansainvälisen oikeuden järkyttäväksi loukkaukseksi”. Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan ole olleet yhtä mieltä iskujen laillisuudesta. Esimerkiksi Punaisen Ristin kansainvälinen komitea kommentoi uutistoimisto AP:lle, että järjestö tarvitsee enemmän aikaa kerätäkseen kaikki faktat ja antaakseen oikeudellisen lausunnon.
Sodan oikeussäännöt tai kansainvälinen humanitaarinen oikeus on kansainvälisen oikeuden osa-alue, joka säätelee sodankäyntiä. Humanitaarisen oikeuden perustan muodostavat vuonna 1949 solmitut Geneven sopimukset ja niiden kolme lisäpöytäkirjaa. Sodan säännöt sitovat kaikkia aseellisen konfliktin osapuolia. Niiden tavoite on muun muassa suojella siviiliväestöä ja minimoida inhimillinen kärsimys.
