Ihmisoikeusjärjestö syyttää Venäjää Krimin tataarien vainosta

Koteihin, kouluihin ja moskeijoihin tehdään etsintöjä, ihmisiä katoaa jäljettömiin.

Venäjä valloitti Krimin niemimaan Ukrainalta viime maaliskuussa kyseenalaisen kansanäänestyksen jälkeen. Presidentti Vladimir Putin vakuutti tuolloin, että Krimin kaikkia kansanryhmiä kunnioitetaan ja että ukrainan ja tataarien kielet saavat tasa-arvoisen aseman Venäjän rinnalla.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin tuore 37-sivuinen raportti Rights in Retreat: Abuses in Crimea osoittaa kuitenkin, että Krimin ihmisoikeustilanne on heikentynyt ratkaisevasti Venäjän alaisuudessa. Viranomaiset painostavat ankarasti varsinkin Krimin tataareja, jotka boikotoivat maaliskuussa järjestettyä kansanäänestystä Venäjään liittymisestä.

Myös YK ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ovat kertoneet tataareihin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista.

Krimin tataarit ovat noin 300 000 ihmisen suuruinen turkinsukuinen ja islaminuskoinen vähemmistö. Ukrainan viimeisen, vuonna 2001 järjestetyn väestönlaskennan mukaan he muodostavat runsaat 12 prosenttia alueen väestöstä. Tataarit pitävät itseään Krimin alkuperäisväestönä.

Venäjä on syyttänyt tataarien keskusjärjestöä Mejlisiä ääriliikkeeksi, mihin epämääräisesti muotoiltu lainsäädäntö antaa Human Rights Watchin mukaan hyvät mahdollisuudet. Tataarien koteihin, moskeijoihin ja kouluihin on tehty kotietsintöjä, ja heitä on syytetty muun muassa terrorismista sekä aseiden, huumeiden ja kielletyn kirjallisuuden laittomasta hallussapidosta. Venäjä karkotti huhtikuussa tataarijohtaja Mustafa Džemilevin, 71, viideksi vuodeksi Krimiltä.